Verbien taivutusryhmät eli konjugaatiot interlinguassa

Infinitiivi	amar	vider	audir
Preesens	ama	vide	audi
Imperfekti	amava	videva	audiva
I Futuuri	amara va amar	videra va vider	audira va audir
Konditionaali	amarea	viderea	audirea
Partisiipin preesens	amante	vidente	audiente
Partisiipin perfekti	amate	vidite	audite
Perfekti	ha amate	ha vidite	ha audite
Pluskvamperfekti	habeva amate	habeva vidite	habeva audite
II Futuuri	habera amate	habera vidite	habera audite

Interlinguassa verbit eivät taivu persoonassa, joten lauseen subjekti osoitetaan pronominien tai substantiivien avulla. Rakastan, rakastat, rakastaa, rakastamme, rakastatte ja rakastavat ilmaistaan interlinguassa seuraavasti: Io ama, tu ama, ille (maskuliini), illa (feminiini), illo (neutri) ama, nos ama, vos ama ja illes, illas, illos ama. Jos ihmisryhmässä on sekä miehiä että naisia käytetään muotoa illes (he). Puhtaasti naisista koostuvaan ihmisryhmään viitatessa käytetään muotoa illas. Eläimistä, esineistä ja asioista puhuttaessa käytetään muotoa illos (ne).

Koska kielioppi termit unohtuvat jo muutamassa vuodessa koulun päättymisen jälkeen. Alla on taulukko, josta käy selville, mitä yllä olevan taulukon termit suomen kielen kohdalla tarkoittavat, kun verbit taivutaan yksikön ensimmäisessä persoonassa.

Infinitiivi	rakastaa	nähdä	kuulla
Preesens	rakastan	näen	kuulen
Imperfekti	rakastin	näin	kuulin
I Futuuri	Suomen kielessä ei ole futuuria	Tämä puute korjataan yleensä tulla -verbillä	tulen kuulemaan
Konditionaali	rakastaisin	näkisin	kuulisin
Partisiipin preesens	rakastava	näkevä	kuuleva
Partisiipin perfekti	rakastanut	nähnyt	kuullut
Perfekti	olen rakastunut	olen nähnyt	olen kuullut
Pluskvamperfekti	olin rakastunut	olin nähnyt	olin kuullut
II Futuuri	Suomen kielessä ei ole futuuria		olin tuleva kuulemaan

Interlinguassa substantiiviobjektilla ei ole omaa sijamuotoa, kuten suomen kielessä. Objekti eli kohde on verbin määrite, joka ilmaisee, mihin tekeminen kohdistuu. Suomessa objektin sijat ovat akkusatiivi ja partitiivi. Objektin yleisin sija on akkusatiivi (kohdanto), esimerkiksi Anna kirja minulle. Oletko lukenut nämä kirjat. Kuulin laulun.

Jos nyt siis tiedät, että kuulla on interlinguaksi audir ja laulu on canto, osaat sanoa esimerkiksi me kuulimme laulun. Edellä olevia tietoja selaamalla saat käännökseksi nos audiva canto. Sitten on vielä päätettävä, oliko kyseessä joku vain laulu, jolloin käytämme epämääräistä artikkelia un vai tietty laulu, jolloin kyseeseen tulee määräinen le –artikkeli. Minä kuulin sen kun vain jonkun laulun eli Io audiva un canto. Osoitteesta https://glosbe.com/fi/ia/ löydät suomi-interlingua-nettisanakirjan ja voit kääntää lisää lauseita.

PS Interlinguassa persoonapronomineilla on niin objekti- kuin omistusta ilmaisevat muodot, joista lisää tuonnempana, jos Luoja suo. Silti jo nyt purtavaksi, että yksikön toisen persoonan persoonapronominin tu objektimuoto on te. Kun vielä a –prepostio vastaa muun muassa suomen kielen allatiivia, jonka pääte on -lle, tiedät a te –sanaparin merkitsevän sinulle. Katso loput alla olevan lauseen sanoista osoitteesta  https://glosbe.com/ia/fi/

Io desire a te un optime septimana.