Aika inhimimiselle; Time for the Humans

 

Aika inhimiselle

Käyn joen rantaa kera veen.
Koht vesi käyp ilma minnua.
Sellain ono aika inhimiselle.
See ei muuta virran liitsoja.
Neet tuulees läkäjäät
i tyynees sohisevat.
© Yelling Rosa
2024-07-26

 

Time for the Humans

I go along the river bank with the water.
Soon, the water flows without me.
That’s the time for the humans.
It does not change the face of the stream.
It gossips in the wind
and whispers in silence.
© Yelling Rosa
2024-07-26

Viikon seitsemän päivää; The Days of the Week

 Here are the days of the week in the Ingrian language.

Ingrian	English	Finnish
mantaki, sb.	Monday	maanantai
tistaki, sb	Tuesday	tiistai
sereta, sb.	Wednesday	keskiviikko
torstaki	Thursday	torstai
päätetsä, sb.	Friday	perjantai
soovotta, sb.	Saturday	lauantai
suntaki, sb.	Sunday	sunnuntai

Wiktionary does not recognize the words mantaki (Nirvi 303), tistaki (Nirvi 588), and suntaki (Nirvi 550).

Nirvi plus a number refers to the dictionary of Ingrian dialects edited by R. E. Nirvi in ​​1971. Alla kuva kirjan nimilehdestä, missä on

Below is a picture of Nirvi’s dedication inscription to academician Kustaa Vilkuna.

You can enlarge the picture by opening it in a new tab.

PS If you wonder why I am using the English language here, it’s because only some people interested in Ingrian understand Finnish. On the other hand, my Russian knowledge is almost at the zero level.

Karjalan kielen livvin murteen sanakirja

 

Suomi-Karjala- sanakirja

Hain perjantaina (28.05.21) postiautomaatista Suomi-Karjala-sanakirjan. Karjalan kielen kielioppia en ole vielä saanut, vaikka tilasin sen pari viikkoa aiemmin kuin sanakirjan Karjalan Sivistysseuralta. Pelkän sanakirjan ja internetin avulla yritin sitten kirjoittaa karjalaksi, mutta virheitä alla olevassa värssyssäni on. Tässä vaiheessa virheellisyyden aistii, mutta minulla ole virheiden korjaamiseen tarvittavaa tietotaitoa. 

Sitten värssy, josta korjaan virheet, kunhan joskus saan kaipaamani kieliopin.

Kus olet rakkahus,
konzu et tiäpäi eliä.
Et maltu toizel puolel
olla meijän taloloi.
Myökö vaiku sinust
huaveillamma.
© Yelling Rosa
1/6 -21

Missä olet rakkaus,
kun et täällä asu.
Et kuulemma luuraa
naapurikylässäkään.
Mekö sinusta vain.
haaveilemme.
© Yelling Rosa
1/6 –21

Netistä löysin alla olevan taulukon, mutta se ei vastaa kaikkiin kysymyksiini, jotka koskevat yllä olevan värssyn oikeinkirjoittamiseen.

	Karjala: Yksivartaloiset		Suomi: Yksivartaloiset
	yksikkö	monikko	yksikkö	monikko
nominatiivi	kala	kalat	kala	kalat
genetiivi	kalan	kaloin	kalan	kalojen
akkusatiivi	kalan, kala	–, kalat	kalan, kala	–, kalat
partitiivi	kalua	kaloi	kalaa	kaloja
essiivi	kalannu	kaloinnu	kalana	kaloina
translatiivi	kalakse	kaloikse	kalaksi	kaloiksi
inessiivi	kalas	kalois	kalassa	kaloissa
elatiivi	kalas(päi)	kalois(päi)	kalasta	kaloista
illatiivi	kalah	kaloih	kalaan	kaloihin
adessiivi	kalal	kaloil	kalalla	kaloilla
ablatiivi	kalal(päi)	kaloil(päi)	kalalta	kaloilta
allatiivi	kalale	kaloile	kalalle	kaloille
abessiivi	kalattah	kaloittah	kalatta	kaloitta
komitatiivi	kalanke	kaloinke	kaloineni, -si jne	kaloneni, -si jne
instruktiivi	–	kaloin	–	kaloin
prolatiivi	kalači	kaloiči	–	–
terminatiivi	kalassah	kaloissah	–	–
approksimatiivi	kalalluo	kaloilluo	–	–

Taulukon lisäksi minua tässä vaiheessa auttoi internet -sanakirja osoitteessa: https://fi.glosbe.com/fi/krl Tosin sanakirja on melko vajavainen, mutta muutama apu sieltä löytyi.

Näköjään Raija Pyöli on toimittanut Karjala-Suomi-sanakirjan, mikä sekin olisi suureksi avuksi, mutta ensin katson, miten pitkälle pääsen, kunhan saan odottamani kieliopin käyttööni. Siihen asti tämä artikkeli saa luvan odottaa.

PS Voit kommentoida käyttämällä palautuslomaketta http://www.yellingrosa.com/yhteydet01.htm

 

Моя бабушка; Mummoni; My Grandmother

Моя бабушка

Моя бабушка наказывала только тех,
кого хотела любить.
Иногда я надеялся
Что она бы любила
меня менее,
но теперь, как старик
Я горжусь ею
любовь.
© Yelling Rosa
15/4 -20

Minun mummoni

Minun mummoni kuritti vain niitä,
joita hän rakasti.
Joskus toivoin,
että hän rakastaisi vähemmän
minua,
mutta nyt vanhana miehenä
olen ylpeä hänen
huolenpidostaan.
© Yelling Rosa
15/4 -20

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

My Grandmother

My grandmother punished only those
whom she wanted to love.
Sometimes I was hoping
That she would love
me less
but now like an old man
I'm proud of her
love.
© Yelling Rosa
15/4 –20

Keski-Kannaksen murre

Taannoin maanantaina (5.11.18) hyvä ystäväni, joka on kiinnostunut Peräpohjolan murteesta, lähetti minulle sähköpostin. Hän tiedustelee siinä, miten minä –persoonapronomini taipuu Keksi-Kannaksen murteessa. Vastasin hänelle viikonloppuna lonkalta puhelimessa taivutuksen, sillä olihan äitini suku Kannakselta. Heti puhelinkeskustelun jälkeen huomasin tehneeni ainakin genetiivin kohdalla virheen, mikä antoi minulle hyvän syyn vihdoinkin tutkia lähes pari vuotta sitten ostamaani ja Lauri Kanteen kirjoittamaa Keski-Kannaksen murresanakirjaa, Parrai päi, ISBN 952-5278-29-8. Nyt kun elämme sunnuntaiaamua (11.11.18) olen löytänyt kirjasta 8 sijamuotoa ja niille esimerkkilauseet. Ablatiivin löysin Väinö Linnan sotaromaanista, Tuntematon sotilas. Taivutukset löytyvät nyt lisättynä ystäväni lähettämään taulukkoon, ks. alla.

		Kirjakieli	Väylä	Keski-Kannas
1	Nominatiivi	minä	mie	mie
2	Akkusatiivi	minut	minut	miut
3	Genetiivi	minun	minun	miu
4	Partitiivi	minua	minua	minnuu
5	Essiivi	minuna	minuna
6	Translatiivi	minuksi	minuksi
7	Inessiivi	minussa	minussa	mius
8	Elatiivi	minusta	minusta	miust
9	Illatiivi	minuun	minhu(u)n
10	Adessiivi	minulla	mulla	miul
11	Ablatiivi	minulta	multa	miult
12	Allatiivi	minulle	mulle	miul
13	Abessiivi	minutta	minutta

Lisään yllä olevaan taulukkoon taivutuksia sitä mukaan, kun löydän kirjallisuudesta taivutuksen ja esimerkkilauseen. En muista  äitini ja muiden sukulaisten puheesta sijamuotoja essiivi, translatiivi ja abessiivi minä-pronomini kohdalla.

1	hävittää = kadottaa, hukata	Mie oon hävittänt hattuin.	Parrai päi, s. 28
2	vierasmies = todistaja oikeudessa	Miut manattii vierasmieheks hei riitahee käräjil.	Parrai päi, s. 145
3	tynämö = dynamo	Miu pyörässäin on tynämö.	Parrai päi, s. 135
4	tellätä = työntää	Hää telläjää minnuu seläst.	Parrai päi, s. 128
5
6
7	kasvi = elimistön kasvain	Lääkär sano et mius on kasvi.	Parrai päi, s. 43
8	laiha = sianlihan läskitön osa	Miust laiha on parempaa ko läsk.
9
10	kivet kupis = loppuun väsynyt	Miul on nyt kivet kupis ja on pakko ottaa sapassi.	Parrai päi, s. 48
11	virkkaa = sanoa jtak (vars. lyhyesti, ohimennen), Nykysuomen sanakirja, s. 552, 3. 0sa, 6. painos	“Älä, kuule Vera, sie virka mittää, sanoi Rokka. “Työ hitot tään alotitta. Veittä miult maatilan”.	Väinö Linnan Tuntematon sotilas –romaani
12	kenkätä = lahjoittaa	Hää kenkkäs tään miul.	Parrai päi, s. 44
13

Löysin netistä Sirkka Marjaana Rutasen pro gradu –tutkielman, joka käsittelee karjalan murteita. Melkein heti Tällviisii myö haastetaa –tutkielmansa alussa Rutanen mainitsee, että ihmisillä on vaihtelevia muistikuvia murresanojen kieliasuista, koska murteita kotikielenä puhuvat ovat jo lähes kaikki kuolleet, ja esimerkit ovat toisen tai kolmannen polven jälkeläisiltä. Onneksi Lauri Kantee on itse syntyperäinen Kannaksen ihminen, joten toistaiseksi olen toiveikas esimerkkilauseiden löytymisestä hänen kirjastaan, vaikka olen jo sen puolessa välissä.

Parrai päi –kirjan hankkiminen

Jos olet kiinnostunut Lauri Kanteen Parrai päi –sanakirjasta, syötä ISBN 952-5278-29-8 –numero Googlehakuohjelman hakukenttään. Ainakin juuri nyt sitä löytyy muutamista osoitteista.

Parrai päi, Kustantaja: Ooli Oy, 2003, 152 sivua.

Kindle Paperwhite 3–lukulaite

Kävin hakemassa Kindle Paperwhite 3 -lukulaitteen tänään (13.9.18)  Expertiltä. Sen toimitus kesti viikon. Ensimmäinen asia, mihin kiinnitin huomiota oli se, että pakkauksessa ei ollut laturia, vaan se on ostettava erikseen. Laiteen lataaminen onnistui, kun kytkin sen pakkauksen mukana tulleella USB-kaapelilla tietokoneeseen.

Ohjeet olivat totutun niukat. Jos näiden ohjeiden kanssa saa tällaisen laitteen käteensä, eikä omaa kokemusta muista vempaimista, niin tulee isää ja äitiä ikävä.
For Kindle customer support visit here.

Teksti on terävää ja helppolukuista. Sitä en muutaman lukemisen perusteella osaa sanoa väsyttääkö tämän laitteen käyttäminen vähemmän silmiä kuin tabletin näyttö. Ihmisten mielipiteitä netissä lukiessani olen törmännyt siihen, että monet kokevat Kindle -lukulaitteen olevan silmille miellyttävän. Varmaan on kuitenkin se, että akku kestää pitempiä jaksoja lataamatta kuin tabletin akku. Sähköiset kirjat ovat paperisia halvempia ja vievät vähemmän tilaa kuin kirjahyllyissä olevat opukset.

Laitteen hinta on melko suolainen varsinkin, jos se ei osoittaudu lukemisvälineenä tablettia paremmaksi. Suomessa hinnat näyttivät pyörivät 140 euron tienoilla. Amazon.de myy laitetta 139 eurolla. Sieltä saa myös laturin ja suojakotelon, mutta jostain syystä ei pakettia, jossa olisivat kaikki mainitut kolme yhdessä. Paketin ostaja saa kotelon ja laturin 15 euroa halvemmalla. Päätin ostaa itse laitteen Suomesta, koska takuuasioissa on helpompi viedä laite oman kylän kauppaan. Laitteella on vuoden takuu.

Viikon lukukokemuksen jälkeen

Olen nyt käyttänyt Kinde Paperwhite -lukulaitetta viikon ajan. Silmien väsyminen lienee hiukan vähempää kuin tabletilta luettaessa. E-kirjojen ongelmana on se, että niiden muodolle ei ole olemassa mitään standardeja, joten kirjojen asettuminen lukulaitteen näytölle on hyvin erilaista. Myös valittu kirjainkoko vaikuttaa lopputulokseen. Kaksikielisten tai kuvia sisältävien kirjojen lukeminen on hankalaa. Näin laite sopii parhaiten lukemiseen silloin, kun luetaan romaania tai runoja ilman rinnakkaiskieltä. Niissä sähköisissä kirjoissa, joita minulla on, rinnakkainen kieli oli parhaiten haettavissa kuvan Edith Södergranin Selected Poems -kirjassa. Kun lukijaa painaa runon otsikkoa kielisyys vaihtuu. Jos kieliversio ei mahdu kokonaan näytölle sivua käännetään näyttöä hipaisten oikealta vasemmalle. Tällöin tosin otsikko katoaa näytölle, mutta sen saa takaisin hipaisemalla vasemmalta oikealle. Alla kuva Edith Södergranin runon englanninkielisestä versiosta.

Näytöllä kuvan laatu on parempi kuin näissä iPhonelle hämärässä otetuissa kuvissa. Edith Södergranin nimeä ei näytöllä näy lukiessa, mutta ole sen kuviin lisännyt. Kirjoittaja on aina huomioitava, vaikka Södergranin kuolemasta on kulunut 75 vuotta, ja näin hänen kirjoituksensa on ihmisten käytettävissä ilman erillisiä lupia tai korvauksia. Voit lukea Edithistä lisää suomeksi täältä.

You can read more about the Finnish Modernist Edith Södergran (1892 – 1923) at:
https://en.wikipedia.org/wiki/Edith_S%C3%B6dergran

Yelling Rosan YouTube–videot 2012–31.8.2018

Alla olevasta taulukosta näet, miten videoitani on katsottu vuodesta 2012 lähtien. Löydät linkit näihin videoihin tämän blogin YouTube –videotsivulta.

YouTube –sivulla näet Esittely –sarakkeen ja sen, että monet videoista on esitelty englanniksi. Need in Concrete on täysin englanninkielinen video. Joissakin videoissa, kuten Hover, Hover Ladybug on englanninkielinen tekstitys.

Tervetuloa seuraamaan videoitani
Yelling Rosa

Kannaksen kansan kuolema

Vuoret nousevat

Vuoret nousevat,
kun nostan niskani
ja peittävät kansani
kärsimyksen ja sukupuuton.
Pian on kulunut 100 vuotta
valtiomme menetyksestä,
mutta vieläkään siitä
ei saa puhua.
Ja kuka enää
kuulisi?
Pientilallinenko,
joka päätyi Volvon
tehtaille suomalaisen
köyhän kanssa,
sukuni,
joka makaa haudassa
rikkaan kielensä kanssa.

Vuorten suojassa
muistelen Karjalan
kunnaita ja laaksoja
ja unohdan Suomen
päättäjien huolen
kaikista muista
pakolaisista
kuin meistä.
Miksi miettisin?
Me emme koskaan
ole olleet Suomen
täysivaltaisia kansalaisia.
Olemme saaneet asua
täällä, kunhan
emme puhu
Karjalasta
toisin kuin
ulkomaalaiset,
joiden oikeudesta
omaan kulttuuriin
saarnataan kaikkialla,
ja jotka eivät tähän
ryhdy ovat rasisteja.

Vuorten suojassa
en mieti, etteivät olleet
rasisteja ne, jotka meitä
kutsuivat ryssiksi tai
sanoivat likaisiksi
ja vastuuntunnottomiksi.
Meidät on pakkosopeutettu
niin kuin maamme
pakkoluovutettu.
Lähes puoli miljoonaa
ihmistä ja heidän
jälkeläisensä
uhrattiin suomalaisuuden
alttarille niin hyvin,
ettei kukaan huomannut
mitään erikoista
tapahtuneen.
Oli epäisänmaallista
puhua Karjalasta,
kun se saattoi vaarantaa
Suomen itsenäisyyden.

Vuorten suojassa minä
nukun pois eikä siitä
kukaan mitään tiedä.
En aina edes itse.
© Yelling Rosa
17/10 –17

 
Viipurin pyöreä torni 1960 –luvulla

Sukulaisia jälkeläisineen synnyinkaupungissaan. Viipuri, 1960 –luku

Sukulaisten huvila Terijoella. 1960-luku

 
Их церковные службы также странны

Prehistory and Medieval

Ancestors of Finnic people wandered to the Karelian Isthmus possibly around 8500BC.
Read more at: https://en.wikipedia.org/wiki/Karelian_Isthmus

Making Mistakes Makes You

KU SIE VIRHEIT TEET

Ku sie virheit teet,
Sie ehommaks tuut.
© Yelling Rosa
10/12 -16

MAKING MISTAKES

Making mistakes
Makes you ...
Better you
© Yelling Rosa
10/12 -16

FACIENTE ERRORES

Faciente errores
Face te ...
Melior te.
© Yelling Rosa
10/12 -16

 

English	Interlingua	Explanation	Finnish
Making	Faciente		Tekeminen
Mistakes	Errores		Virheiden
Makes	face		Tekee
You	Te	Object of Verb	Sinusta
Better	Melior	Comparative	Paremman
		The Finnish version is written using the Karelian dialect. In order to understand it you should first understand Finnish.
When	Quando	Ku	Kun
You	Tu	Sie	Sinä
Mistakes	Errores	Virheit	Virheitä
Make	Face	Teet	Teet
Better	Melior	Ehommaks	Ehommaksi
Become	Deveni	Tuut	Tulet

PS Lisää Yelling Rosan runoja löytyy täältä.
Read more Yelling Rosa Poetry at: http://www.yellingrosa.com/poems01.htm

Miksi meditsiiniõde eikä haigehoidja

Olen aina ollut kiinnostunut siitä karjalaisesta kielestä ja kulttuurista, jota nykyään löytyy Suomen rajojen itäpuolelta. Onhan minun sukuni luovutetusta karjalasta ja mummoni kieli oli todella rikasta ja elävää. Sen määrittäminen ei ole aivan yksinkertaista, koska siinä oli aineksia muualtakin kuin Karjalan kannakselta. Karjalan kulttuurissa on ollut aina vaikutteita myös venäjän kielestä, mikä mummoltani käytti luonnostaan. Syntyihän hän Pietarissa 1800 -luvun puolella ja kävi siellä koulunsa. Koska en mummon eläessä arkistoinut hänen puheitaan, olen unohtanut paljon hänen hersyvästä kielestään. Löytääkseni taas tuon poljennon olen tutkinut karjalan kieliä ja nyttemmin eestin kieltä. Vaikka itäisessä Karjalassa on venäläisiä lainasanoja, ne tuntuvat jotenkin istuvan paremmin kieleen kuin eestiin vakiintuneet lainat, jotka ovat tulleet germaanisista kielistä, missä ei ole olemassa juuri sijamuotoja, joita taas venäjän kielessä on kuusi. Näin sieltä lainattujen sanojen sopivuus itämerensuomalaisiin kieliin on ollut parempi kuin germaanisien sanojen.

Jotkut eestin kielen sanat kuulostavat hyvin epäsointisilta, kuten tuo otsikon meditsiiniõde eli sairaanhoitaja. Meditsiini -sana tulee latinan kielen sanasta medicus, joka tarkoittaa parantavaa, ja/tai lääketieteen-. Englannin kielessä medicine -sana tarkoittaa jo lähes puhtaasti lääkkeitä tai lääketiedettä. Näin merkitysopillisesti meditsiiniõde on lähempänä terveydenhoitajaa kuin sairaanhoitajaa (sairaalassa). Tuo sana hirvitys ihmetyttää myös siksi, että eestin kielestä löytyy haige- ja hoidja -sanat eli sairas ja hoitaja, jotka yhdistämällä olisi tullut kelpo suomalais-ugrilainen sana: haigehoidja eli sairaanhoitaja. Haige -sanan genetiivi on haige, sillä aikojen saatossa genetiivin n -pääte on ”kulunut pois”. En tiedä, mikä on eestin kielen vastine suomen kielen terveydenhoitaja -sanalle, koska sellaista ei sanakirjastani löytynyt. Sieltä löytyi kuitenkin sana tervishoid eli terveydenhoito, joten tämän perusteella saisimme sanan tervishoidja. Ehkä sellainen suuren suuresta sanakirjasta löytyisikin. Ehkä jopa haigehoidja.

Hoidja -sana saattaa olla yksi niistä sanoista, joita suomen kielestä on lainattu eestin kieleen viime vuosisadan alussa, jolloin johtava kielenuudistaja Johannes Aavikin toimesta eestin kieleen kotiutui joukko uudissanoja. Aavik ehdotti kaiken kaikkiaan yli 2000 suomen lainaa. Kieleen näistä vakiintui vain noin kolmesataa sanaa. Esimerkiksi sanat: aare, aldis, anastada, anuda, erak, haihtuda, hajameelne, hetk, häirida, julm, kalbe, keigar, kiinduda, kohelda, korvata, levida, raev, reibas, räige, seik, siirduda, suhtuda, suvatseda, säilida, sünge, unelm jne (Lähde: Saagem tuttavaks s. 197, Viive Taro ja Helga Laanpere, Otava 1984).

Näin välistä esiintyvästä kankeudesta huolimatta eestin kieli on monessa suhteessa joustavampi ja sointuvampi kuin suomen kirjakieli, joka on lähes kokonaan sivuuttanut itäsuomen ja karjalan murteet. Voinkin hiukan ivallisesti sanoa, että mikä tulee lännestä ei sovi suomalais-ugrilaisiin kieliin. Niin kuin eestissä ei minunkaan kotonani ollut sellaista väriä kuin punainen. Punane se oli syäme väri. Tasapuolisuuden nimissä ei meillä valkoistakaan tunnettu vaan valke' (a-kirjain ei juuri kuulunut sanottaessa), eestissä valge. Julkaisemassani postissani, jonka kirjoitin 22.12.15, oli värssy:

Kui rahusast

Kui rahusast syän
muistoloi kantaa,
niiku seilais maamo
maailmah vesilöi,
niipalju sil ajal unes
kaik turha ja vähäin
on.
© Yelling Rosa
20/12 -15

Sanoin tuolloin ja kertaan nyt, että aina välistä pelkään lisääväni omiani isoäitini kieleen, koska sellaista ei enää missään puhuta. Toisaalta uskon, että esimerkiksi eestin kieli auttaa soinnin mieleeni palaamisessa. Esimerkiksi palju -sanan olin unohtanut, mutta kun näin sen suomi-viro-suomi- sanakirjassani, se oli napakymppi. Palju on meil syämes. Ja niin kuin eestin mies tai nainen sanoisi:

Palju õnne laupäevaks kõigile.

Pitkospuita pitkin

Pitkospuita pitkin
esi-isien luiden yli
harmittomasti
nylkemään lähimmäisiä ja poroja
hullut täällä runoja kirjoittavat
minua opastetaan
paljonko niistä saa
museoissa noitarummut
ja Pyhällä Maalla myydään
joka vuosi satoja metrejä puuta
Jeesuksen ristin nimissä
© Yelling Rosa

Runo on ensimmäiseltä kokoelmaltani, Valkoinen vitsa, 1989

Pitkospuita pitkin in English:

Along the Duckboard[1]

Along the duckboard
Over the graves of ancestors
Easily
To skin[2] men and reindeers
crazy people are writing poems
I am told
How much they are paid
In the museums shamans’ drums
And in the Holy Land they sell
Linear meters of timber
In the name of Jesus Cross
© Yelling Rosa

---

[1] From my first Poem Collection, Valkoinen vitsa, 1989
[2] In Finnish the verb ‘nylkeä’ can be used also figuratively in sense of ”exploit”.

Kui rahusast

Löysin vanhan viron kielen alkeiskirjan, Saagem tuttavaks, kun tein suursiivousta yksiössäni mennä viikolla. Sen selaaminen herätti mielessäni eloon sen rikkaan kielen, mitä mummoni käytti. Vaikka mummo haastoi karjalan murretta viron kieli paikoin muistuttaa mummoni käyttämää kieltä, mihin en ole törmännyt kirjallisen dokumentaation yhteydessä. Ehkä arkistoissa on ääninäytteitä vanhoilta edesmenneiltä murteen osaajilta. Mummo käytti muun muassa sanaa ”rahu”. Liekö sitten oikea karjalan murteen sana, mutta sellainen oli käytössä.

Kui rahusast

Kui rahusast syän
muistoloi kantaa,
niiku seilais maamo
maailmah vesilöi,
niipalju sil ajal unes
kaik turha ja vähäin
on.
© Yelling Rosa
20/12 -15

Tällainen värssy putkahti sisältäni, kun olin pari päivää selaillut ”Saagem tuttavaks” -kirjaa. Harmittaa, etten enää muistaa niin tarkoin mummoni kieltä. Siksi pelkään joskus lisäävän siihen jotain kirjoista tai äänitteiltä opittua, kun en jotain yksityiskohtaa muista. Tuo rahusast saattoi ääntyä myös rahuast. Maailma –sanan lopussa oli henkäys, mutta alkuosa ei ollut noin kirjakielen mukainen, mutta koska en sitä osaa nyt loihtia paremmin, jätän sen näin.

Saagem tuttavaks, Viive Taro ja Helga Laanpere, Otava 1984