Näytetään tekstit, joissa on tunniste Karjalan murre. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Karjalan murre. Näytä kaikki tekstit

tiistai 1. kesäkuuta 2021

Karjalan kielen livvin murteen sanakirja

 

Suomi-Karjala- sanakirja

Hain perjantaina (28.05.21) postiautomaatista Suomi-Karjala-sanakirjan. Karjalan kielen kielioppia en ole vielä saanut, vaikka tilasin sen pari viikkoa aiemmin kuin sanakirjan Karjalan Sivistysseuralta. Pelkän sanakirjan ja internetin avulla yritin sitten kirjoittaa karjalaksi, mutta virheitä alla olevassa värssyssäni on. Tässä vaiheessa virheellisyyden aistii, mutta minulla ole virheiden korjaamiseen tarvittavaa tietotaitoa. 

Sitten värssy, josta korjaan virheet, kunhan joskus saan kaipaamani kieliopin.

Kus olet rakkahus,
konzu et tiäpäi eliä.
Et maltu toizel puolel
olla meijän taloloi.
Myökö vaiku sinust
huaveillamma.
© Yelling Rosa
1/6 -21

Missä olet rakkaus,
kun et täällä asu.
Et kuulemma luuraa
naapurikylässäkään.
Mekö sinusta vain.
haaveilemme.
© Yelling Rosa
1/6 –21

Netistä löysin alla olevan taulukon, mutta se ei vastaa kaikkiin kysymyksiini, jotka koskevat yllä olevan värssyn oikeinkirjoittamiseen.


Karjala:

Yksivartaloiset

Suomi:

Yksivartaloiset

yksikkö

monikko

yksikkö

monikko

nominatiivi

kala

kalat

kala

kalat

genetiivi

kalan

kaloin

kalan

kalojen

akkusatiivi

kalan, kala

–, kalat

kalan, kala

–, kalat

partitiivi

kalua

kaloi

kalaa

kaloja

essiivi

kalannu

kaloinnu

kalana

kaloina

translatiivi

kalakse

kaloikse

kalaksi

kaloiksi

inessiivi

kalas

kalois

kalassa

kaloissa

elatiivi

kalas(päi)

kalois(päi)

kalasta

kaloista

illatiivi

kalah

kaloih

kalaan

kaloihin

adessiivi

kalal

kaloil

kalalla

kaloilla

ablatiivi

kalal(päi)

kaloil(päi)

kalalta

kaloilta

allatiivi

kalale

kaloile

kalalle

kaloille

abessiivi

kalattah

kaloittah

kalatta

kaloitta

komitatiivi

kalanke

kaloinke

kaloineni,

-si jne

kaloneni,

-si jne

instruktiivi

kaloin

kaloin

prolatiivi

kalači

kaloiči

terminatiivi

kalassah

kaloissah

approksimatiivi

kalalluo

kaloilluo

Taulukon lisäksi minua tässä vaiheessa auttoi internet -sanakirja osoitteessa: https://fi.glosbe.com/fi/krl Tosin sanakirja on melko vajavainen, mutta muutama apu sieltä löytyi.

Näköjään Raija Pyöli on toimittanut Karjala-Suomi-sanakirjan, mikä sekin olisi suureksi avuksi, mutta ensin katson, miten pitkälle pääsen, kunhan saan odottamani kieliopin käyttööni. Siihen asti tämä artikkeli saa luvan odottaa.

PS Voit kommentoida käyttämällä palautuslomaketta http://www.yellingrosa.com/yhteydet01.htm


 

keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Моя бабушка; Mummoni; My Grandmother


Моя бабушка

Моя бабушка наказывала только тех,
кого хотела любить.
Иногда я надеялся
Что она бы любила
меня менее,
но теперь, как старик
Я горжусь ею
любовь.
© Yelling Rosa
15/4 -20

Minun mummoni

Minun mummoni kuritti vain niitä,
joita hän rakasti.
Joskus toivoin,
että hän rakastaisi vähemmän
minua,
mutta nyt vanhana miehenä
olen ylpeä hänen
huolenpidostaan.
© Yelling Rosa
15/4 -20



 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

My Grandmother

My grandmother punished only those
whom she wanted to love.
Sometimes I was hoping
That she would love
me less
but now like an old man
I'm proud of her
love.
© Yelling Rosa
15/4 –20

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Keski-Kannaksen murre

Taannoin maanantaina (5.11.18) hyvä ystäväni, joka on kiinnostunut Peräpohjolan murteesta, lähetti minulle sähköpostin. Hän tiedustelee siinä, miten minä –persoonapronomini taipuu Keksi-Kannaksen murteessa. Vastasin hänelle viikonloppuna lonkalta puhelimessa taivutuksen, sillä olihan äitini suku Kannakselta. Heti puhelinkeskustelun jälkeen huomasin tehneeni ainakin genetiivin kohdalla virheen, mikä antoi minulle hyvän syyn vihdoinkin tutkia lähes pari vuotta sitten ostamaani ja Lauri Kanteen kirjoittamaa Keski-Kannaksen murresanakirjaa, Parrai päi, ISBN 952-5278-29-8. Nyt kun elämme sunnuntaiaamua (11.11.18) olen löytänyt kirjasta 8 sijamuotoa ja niille esimerkkilauseet. Ablatiivin löysin Väinö Linnan sotaromaanista, Tuntematon sotilas. Taivutukset löytyvät nyt lisättynä ystäväni lähettämään taulukkoon, ks. alla.


Kirjakieli Väylä Keski-Kannas
1 Nominatiivi minä mie mie
2 Akkusatiivi minut minut miut
3 Genetiivi minun minun miu
4 Partitiivi minua minua minnuu
5 Essiivi minuna minuna
6 Translatiivi minuksi minuksi
7 Inessiivi minussa minussa mius
8 Elatiivi minusta minusta miust
9 Illatiivi minuun minhu(u)n
10 Adessiivi minulla mulla miul
11 Ablatiivi minulta multa miult
12 Allatiivi minulle mulle miul
13Abessiiviminuttaminutta

Lisään yllä olevaan taulukkoon taivutuksia sitä mukaan, kun löydän kirjallisuudesta taivutuksen ja esimerkkilauseen. En muista  äitini ja muiden sukulaisten puheesta sijamuotoja essiivi, translatiivi ja abessiivi minä-pronomini kohdalla.

1 hävittää = kadottaa, hukata Mie oon hävittänt hattuin. Parrai päi, s. 28
2 vierasmies = todistaja oikeudessa Miut manattii vierasmieheks hei riitahee käräjil. Parrai päi, s. 145
3 tynämö = dynamo Miu pyörässäin on tynämö. Parrai päi, s. 135
4 tellätä = työntää Hää telläjää minnuu seläst. Parrai päi, s. 128
5
6
7 kasvi = elimistön kasvain Lääkär sano et mius on kasvi. Parrai päi, s. 43
8 laiha = sianlihan läskitön osa Miust laiha on parempaa ko läsk.
9
10 kivet kupis = loppuun väsynyt Miul on nyt kivet kupis ja on pakko ottaa sapassi. Parrai päi, s. 48
11 virkkaa = sanoa jtak (vars. lyhyesti, ohimennen), Nykysuomen sanakirja, s. 552, 3. 0sa, 6. painos “Älä, kuule Vera, sie virka mittää, sanoi Rokka. “Työ hitot tään alotitta. Veittä miult maatilan”. Väinö Linnan Tuntematon sotilas –romaani
12 kenkätä = lahjoittaa Hää kenkkäs tään miul. Parrai päi, s. 44
13

Löysin netistä Sirkka Marjaana Rutasen pro gradu –tutkielman, joka käsittelee karjalan murteita. Melkein heti Tällviisii myö haastetaa –tutkielmansa alussa Rutanen mainitsee, että ihmisillä on vaihtelevia muistikuvia murresanojen kieliasuista, koska murteita kotikielenä puhuvat ovat jo lähes kaikki kuolleet, ja esimerkit ovat toisen tai kolmannen polven jälkeläisiltä. Onneksi Lauri Kantee on itse syntyperäinen Kannaksen ihminen, joten toistaiseksi olen toiveikas esimerkkilauseiden löytymisestä hänen kirjastaan, vaikka olen jo sen puolessa välissä.

Parrai päi –kirjan hankkiminen

Jos olet kiinnostunut Lauri Kanteen Parrai päi –sanakirjasta, syötä ISBN 952-5278-29-8 –numero Googlehakuohjelman hakukenttään. Ainakin juuri nyt sitä löytyy muutamista osoitteista.

Parrai päi, Lauri Kantee
Parrai päi, Kustantaja: Ooli Oy, 2003, 152 sivua.

perjantai 21. syyskuuta 2018

Kindle Paperwhite 3–lukulaite

Kävin hakemassa Kindle Paperwhite 3 -lukulaitteen tänään (13.9.18)  Expertiltä. Sen toimitus kesti viikon. Ensimmäinen asia, mihin kiinnitin huomiota oli se, että pakkauksessa ei ollut laturia, vaan se on ostettava erikseen. Laiteen lataaminen onnistui, kun kytkin sen pakkauksen mukana tulleella USB-kaapelilla tietokoneeseen.

AKindle 01 by Yelling Rosa

Ohjeet olivat totutun niukat. Jos näiden ohjeiden kanssa saa tällaisen laitteen käteensä, eikä omaa kokemusta muista vempaimista, niin tulee isää ja äitiä ikävä.
For Kindle customer support visit here.

AKindle 02 by Yelling Rosa

Teksti on terävää ja helppolukuista. Sitä en muutaman lukemisen perusteella osaa sanoa väsyttääkö tämän laitteen käyttäminen vähemmän silmiä kuin tabletin näyttö. Ihmisten mielipiteitä netissä lukiessani olen törmännyt siihen, että monet kokevat Kindle -lukulaitteen olevan silmille miellyttävän. Varmaan on kuitenkin se, että akku kestää pitempiä jaksoja lataamatta kuin tabletin akku. Sähköiset kirjat ovat paperisia halvempia ja vievät vähemmän tilaa kuin kirjahyllyissä olevat opukset.

AKindle 03 by Yelling Rosa

Laitteen hinta on melko suolainen varsinkin, jos se ei osoittaudu lukemisvälineenä tablettia paremmaksi. Suomessa hinnat näyttivät pyörivät 140 euron tienoilla. Amazon.de myy laitetta 139 eurolla. Sieltä saa myös laturin ja suojakotelon, mutta jostain syystä ei pakettia, jossa olisivat kaikki mainitut kolme yhdessä. Paketin ostaja saa kotelon ja laturin 15 euroa halvemmalla. Päätin ostaa itse laitteen Suomesta, koska takuuasioissa on helpompi viedä laite oman kylän kauppaan. Laitteella on vuoden takuu.

Viikon lukukokemuksen jälkeen

Olen nyt käyttänyt Kinde Paperwhite -lukulaitetta viikon ajan. Silmien väsyminen lienee hiukan vähempää kuin tabletilta luettaessa. E-kirjojen ongelmana on se, että niiden muodolle ei ole olemassa mitään standardeja, joten kirjojen asettuminen lukulaitteen näytölle on hyvin erilaista. Myös valittu kirjainkoko vaikuttaa lopputulokseen. Kaksikielisten tai kuvia sisältävien kirjojen lukeminen on hankalaa. Näin laite sopii parhaiten lukemiseen silloin, kun luetaan romaania tai runoja ilman rinnakkaiskieltä. Niissä sähköisissä kirjoissa, joita minulla on, rinnakkainen kieli oli parhaiten haettavissa kuvan Edith Södergranin Selected Poems -kirjassa. Kun lukijaa painaa runon otsikkoa kielisyys vaihtuu. Jos kieliversio ei mahdu kokonaan näytölle sivua käännetään näyttöä hipaisten oikealta vasemmalle. Tällöin tosin otsikko katoaa näytölle, mutta sen saa takaisin hipaisemalla vasemmalta oikealle. Alla kuva Edith Södergranin runon englanninkielisestä versiosta.

AKindle 04 by Yelling Rosa

Näytöllä kuvan laatu on parempi kuin näissä iPhonelle hämärässä otetuissa kuvissa. Edith Södergranin nimeä ei näytöllä näy lukiessa, mutta ole sen kuviin lisännyt. Kirjoittaja on aina huomioitava, vaikka Södergranin kuolemasta on kulunut 75 vuotta, ja näin hänen kirjoituksensa on ihmisten käytettävissä ilman erillisiä lupia tai korvauksia. Voit lukea Edithistä lisää suomeksi täältä.

You can read more about the Finnish Modernist Edith Södergran (1892 – 1923) at:
https://en.wikipedia.org/wiki/Edith_S%C3%B6dergran

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Yelling Rosan YouTube–videot 2012–31.8.2018

Alla olevasta taulukosta näet, miten videoitani on katsottu vuodesta 2012 lähtien. Löydät linkit näihin videoihin tämän blogin YouTube –videotsivulta.

Videoiden katselut 2012 - 31.8

YouTube –sivulla näet Esittely –sarakkeen ja sen, että monet videoista on esitelty englanniksi. Need in Concrete on täysin englanninkielinen video. Joissakin videoissa, kuten Hover, Hover Ladybug on englanninkielinen tekstitys.

Tervetuloa seuraamaan videoitani
Yelling Rosa

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Kannaksen kansan kuolema

Vuoret nousevat

Vuoret nousevat,
kun nostan niskani
ja peittävät kansani
kärsimyksen ja sukupuuton.
Pian on kulunut 100 vuotta
valtiomme menetyksestä,
mutta vieläkään siitä
ei saa puhua.
Ja kuka enää
kuulisi?
Pientilallinenko,
joka päätyi Volvon
tehtaille suomalaisen
köyhän kanssa,
sukuni,
joka makaa haudassa
rikkaan kielensä kanssa.

Vuorten suojassa
muistelen Karjalan
kunnaita ja laaksoja
ja unohdan Suomen
päättäjien huolen
kaikista muista
pakolaisista
kuin meistä.
Miksi miettisin?
Me emme koskaan
ole olleet Suomen
täysivaltaisia kansalaisia.
Olemme saaneet asua
täällä, kunhan
emme puhu
Karjalasta
toisin kuin
ulkomaalaiset,
joiden oikeudesta
omaan kulttuuriin
saarnataan kaikkialla,
ja jotka eivät tähän
ryhdy ovat rasisteja.

Vuorten suojassa
en mieti, etteivät olleet
rasisteja ne, jotka meitä
kutsuivat ryssiksi tai
sanoivat likaisiksi
ja vastuuntunnottomiksi.
Meidät on pakkosopeutettu
niin kuin maamme
pakkoluovutettu.
Lähes puoli miljoonaa
ihmistä ja heidän
jälkeläisensä
uhrattiin suomalaisuuden
alttarille niin hyvin,
ettei kukaan huomannut
mitään erikoista
tapahtuneen.
Oli epäisänmaallista
puhua Karjalasta,
kun se saattoi vaarantaa
Suomen itsenäisyyden.

Vuorten suojassa minä
nukun pois eikä siitä
kukaan mitään tiedä.
En aina edes itse.
© Yelling Rosa
17/10 –17

viipuri-8 
Viipurin pyöreä torni 1960 –luvulla

viipuri-9
Sukulaisia jälkeläisineen synnyinkaupungissaan. Viipuri, 1960 –luku

terijoki-4
Sukulaisten huvila Terijoella. 1960-luku

 Icons 2017 © Yelling Rosa
Их церковные службы также странны

Prehistory and Medieval

Ancestors of Finnic people wandered to the Karelian Isthmus possibly around 8500BC.
Read more at: https://en.wikipedia.org/wiki/Karelian_Isthmus

lauantai 17. joulukuuta 2016

Making Mistakes Makes You

01 Kynäpurkki E07

KU SIE VIRHEIT TEET

Ku sie virheit teet,
Sie ehommaks tuut.
© Yelling Rosa
10/12 -16

MAKING MISTAKES

Making mistakes
Makes you ...
Better you
© Yelling Rosa
10/12 -16

FACIENTE ERRORES

Faciente errores
Face te ...
Melior te.
© Yelling Rosa
10/12 -16

 

English

Interlingua

Explanation

Finnish

Making

Faciente


Tekeminen

Mistakes

Errores


Virheiden

Makes

face


Tekee

You

Te

Object of Verb

Sinusta

Better

Melior

Comparative

Paremman



The Finnish version is written using the Karelian dialect. In order to understand it you should first understand Finnish.


When

Quando

Ku

Kun

You

Tu

Sie

Sinä

Mistakes

Errores

Virheit

Virheitä

Make

Face

Teet

Teet

Better

Melior

Ehommaks

Ehommaksi

Become

Deveni

Tuut

Tulet

PS Lisää Yelling Rosan runoja löytyy täältä.
Read more Yelling Rosa Poetry at: http://www.yellingrosa.com/poems01.htm

sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Miksi meditsiiniõde eikä haigehoidja

Olen aina ollut kiinnostunut siitä karjalaisesta kielestä ja kulttuurista, jota nykyään löytyy Suomen rajojen itäpuolelta. Onhan minun sukuni luovutetusta karjalasta ja mummoni kieli oli todella rikasta ja elävää. Sen määrittäminen ei ole aivan yksinkertaista, koska siinä oli aineksia muualtakin kuin Karjalan kannakselta. Karjalan kulttuurissa on ollut aina vaikutteita myös venäjän kielestä, mikä mummoltani käytti luonnostaan. Syntyihän hän Pietarissa 1800 -luvun puolella ja kävi siellä koulunsa. Koska en mummon eläessä arkistoinut hänen puheitaan, olen unohtanut paljon hänen hersyvästä kielestään. Löytääkseni taas tuon poljennon olen tutkinut karjalan kieliä ja nyttemmin eestin kieltä. Vaikka itäisessä Karjalassa on venäläisiä lainasanoja, ne tuntuvat jotenkin istuvan paremmin kieleen kuin eestiin vakiintuneet lainat, jotka ovat tulleet germaanisista kielistä, missä ei ole olemassa juuri sijamuotoja, joita taas venäjän kielessä on kuusi. Näin sieltä lainattujen sanojen sopivuus itämerensuomalaisiin kieliin on ollut parempi kuin germaanisien sanojen.

Jotkut eestin kielen sanat kuulostavat hyvin epäsointisilta, kuten tuo otsikon meditsiiniõde eli sairaanhoitaja. Meditsiini -sana tulee latinan kielen sanasta medicus, joka tarkoittaa parantavaa, ja/tai lääketieteen-. Englannin kielessä medicine -sana tarkoittaa jo lähes puhtaasti lääkkeitä tai lääketiedettä. Näin merkitysopillisesti meditsiiniõde on lähempänä terveydenhoitajaa kuin sairaanhoitajaa (sairaalassa). Tuo sana hirvitys ihmetyttää myös siksi, että eestin kielestä löytyy haige- ja hoidja -sanat eli sairas ja hoitaja, jotka yhdistämällä olisi tullut kelpo suomalais-ugrilainen sana: haigehoidja eli sairaanhoitaja. Haige -sanan genetiivi on haige, sillä aikojen saatossa genetiivin n -pääte on ”kulunut pois”. En tiedä, mikä on eestin kielen vastine suomen kielen terveydenhoitaja -sanalle, koska sellaista ei sanakirjastani löytynyt. Sieltä löytyi kuitenkin sana tervishoid eli terveydenhoito, joten tämän perusteella saisimme sanan tervishoidja. Ehkä sellainen suuren suuresta sanakirjasta löytyisikin. Ehkä jopa haigehoidja.

Hoidja -sana saattaa olla yksi niistä sanoista, joita suomen kielestä on lainattu eestin kieleen viime vuosisadan alussa, jolloin johtava kielenuudistaja Johannes Aavikin toimesta eestin kieleen kotiutui joukko uudissanoja. Aavik ehdotti kaiken kaikkiaan yli 2000 suomen lainaa. Kieleen näistä vakiintui vain noin kolmesataa sanaa. Esimerkiksi sanat: aare, aldis, anastada, anuda, erak, haihtuda, hajameelne, hetk, häirida, julm, kalbe, keigar, kiinduda, kohelda, korvata, levida, raev, reibas, räige, seik, siirduda, suhtuda, suvatseda, säilida, sünge, unelm jne (Lähde: Saagem tuttavaks s. 197, Viive Taro ja Helga Laanpere, Otava 1984).

Näin välistä esiintyvästä kankeudesta huolimatta eestin kieli on monessa suhteessa joustavampi ja sointuvampi kuin suomen kirjakieli, joka on lähes kokonaan sivuuttanut itäsuomen ja karjalan murteet. Voinkin hiukan ivallisesti sanoa, että mikä tulee lännestä ei sovi suomalais-ugrilaisiin kieliin. Niin kuin eestissä ei minunkaan kotonani ollut sellaista väriä kuin punainen. Punane se oli syäme väri. Tasapuolisuuden nimissä ei meillä valkoistakaan tunnettu vaan valke' (a-kirjain ei juuri kuulunut sanottaessa), eestissä valge. Julkaisemassani postissani, jonka kirjoitin 22.12.15, oli värssy:

Kui rahusast

Kui rahusast syän
muistoloi kantaa,
niiku seilais maamo
maailmah vesilöi,
niipalju sil ajal unes
kaik turha ja vähäin
on.
© Yelling Rosa
20/12 -15

Sanoin tuolloin ja kertaan nyt, että aina välistä pelkään lisääväni omiani isoäitini kieleen, koska sellaista ei enää missään puhuta. Toisaalta uskon, että esimerkiksi eestin kieli auttaa soinnin mieleeni palaamisessa. Esimerkiksi palju -sanan olin unohtanut, mutta kun näin sen suomi-viro-suomi- sanakirjassani, se oli napakymppi. Palju on meil syämes. Ja niin kuin eestin mies tai nainen sanoisi:

Palju õnne laupäevaks kõigile.

maanantai 18. tammikuuta 2016

Pitkospuita pitkin

Pitkospuita pitkin
esi-isien luiden yli
harmittomasti
nylkemään lähimmäisiä ja poroja
hullut täällä runoja kirjoittavat
minua opastetaan
paljonko niistä saa
museoissa noitarummut
ja Pyhällä Maalla myydään
joka vuosi satoja metrejä puuta
Jeesuksen ristin nimissä
© Yelling Rosa

Runo on ensimmäiseltä kokoelmaltani, Valkoinen vitsa, 1989



Pitkospuita pitkin in English:

Along the Duckboard[1]

Along the duckboard
Over the graves of ancestors
Easily
To skin[2] men and reindeers
crazy people are writing poems
I am told
How much they are paid
In the museums shamans’ drums
And in the Holy Land they sell
Linear meters of timber
In the name of Jesus Cross
© Yelling Rosa


[1] From my first Poem Collection, Valkoinen vitsa, 1989
[2] In Finnish the verb ‘nylkeä’ can be used also figuratively in sense of ”exploit”.

tiistai 22. joulukuuta 2015

Kui rahusast

Löysin vanhan viron kielen alkeiskirjan, Saagem tuttavaks, kun tein suursiivousta yksiössäni mennä viikolla. Sen selaaminen herätti mielessäni eloon sen rikkaan kielen, mitä mummoni käytti. Vaikka mummo haastoi karjalan murretta viron kieli paikoin muistuttaa mummoni käyttämää kieltä, mihin en ole törmännyt kirjallisen dokumentaation yhteydessä. Ehkä arkistoissa on ääninäytteitä vanhoilta edesmenneiltä murteen osaajilta. Mummo käytti muun muassa sanaa ”rahu”. Liekö sitten oikea karjalan murteen sana, mutta sellainen oli käytössä.

Kui rahusast

Kui rahusast syän
muistoloi kantaa,
niiku seilais maamo
maailmah vesilöi,
niipalju sil ajal unes
kaik turha ja vähäin
on.
© Yelling Rosa
20/12 -15

Tällainen värssy putkahti sisältäni, kun olin pari päivää selaillut ”Saagem tuttavaks” -kirjaa. Harmittaa, etten enää muistaa niin tarkoin mummoni kieltä. Siksi pelkään joskus lisäävän siihen jotain kirjoista tai äänitteiltä opittua, kun en jotain yksityiskohtaa muista. Tuo rahusast saattoi ääntyä myös rahuast. Maailma –sanan lopussa oli henkäys, mutta alkuosa ei ollut noin kirjakielen mukainen, mutta koska en sitä osaa nyt loihtia paremmin, jätän sen näin.

Saagem tuttavaks, Viive Taro ja Helga Laanpere, Otava 1984