Essential Dutch Grammar, Henry R. Stern, p. 109, Dover Publications, INC.
New York, 2017, ISBN-13 978-0-486-24675-8
Tämä kirja kuuluu
Dover Publications –kustantamon
Essential Grammar –sarjaan. Kirjat ovat edullisia. Oheinen kirja toimituskuluineen maksoi 9,20 euroa Adlibriksesta tilattuna. Luonnollisesti 100 sivun kirja ei voi vastata kaikkiin kysymyksiin, mitä kieltä opiskelevalla on mielessään. Tietoa on kuitenkin sen verran, että vasta-alkaja voi pitkälti päättää, jatkaako hän ko. kieleen tutustumista. Sitä tämä kirja ei kuitenkaan kertonut, kuten ei varmaan moni muukaan kirja, että hollannin kielen lausuminen on oma haasteensa. Parhaimmallakaan tahdollani en pysty sanomaan sen äänimaailman olevan kauniimmasta päästä. Olen tutustunut lausumiseen digilukijan avulla ja katselemalla hollantilaisia elokuvia. Viimeksi Areenasta katsoin elokuvan, joka kertoi nuoren tytön ja murhaajan välille syntyneestä ystävyydestä, joka kesti tytön aikuisikään saakka.
Martijn de Jongin ohjaama lyhytelokuva suomalainen nimi
Vapaa (Vrij, 2014) on sanatarkka käännös alkuperäiskielestä. Tuossa elokuvassa hollanti kuulosti vähän pehmeämmältä kuin monessa muussa yhteydessä. Varsinkin tytön, Mariskan, vuorosanat. Tietysti on makuasia, miltä mikäkin kuulostaa kenenkin korvaan.
Hollanti muistuttaa monelta osalta saksaa ja jonkin verran englantia niiltä osin, kun englanti pysyttelee germaanisessa sanastossa. Hollannin kielessä ei kuitenkaan ole niin paljon sijamuotoja kuin saksassa eivätkä adjektiivit muutu suvun tai luvun mukaan. Siis
De rode bloem (the red flowers) ja
de rode bloemen (the red flowers), kuten englannin kielessä
adjektiivi (tässä:
punainen) on taipumaton. Hollannin kielessä on vain yksi epämääräinen artikkeli
een ja kaksi määräistä artikkelia
het (neutri) ja
de (yleinen). Kaikki monikossa olevat substantiivit saavat määrätyksi artikkeliksi
de -sanan.
Verbit taipuvat persoonissa, mutta esimerkiksi kaikki monikkomuodot ovat samanlaisia:
Ik zing, minä laulan
jij zingt, sinä laulat
hij zingt, hän laulaa
u zingt, sinä laulat, kohteliaisuusmuoto
wij zingen, me laulamme
jullie zingen, te laulatte
zij zingen, he laulatte
Tästä kirjan sivun 45 taulukosta on jätetty feminiinin yksikön 3. persoona pois, koska se saattaisi hämmentää lukijaa. Tuo pronomini on nimittäin
zij eli sama kuin monikon 3. persoonan pronomini. Luettelon laulaa –verbin infinitiivi on
zingen. Sama verbi saksan kielessä on
singen ja taipuu:
Ich singe, du singst, er/sie/es singt, wir singen, ihr sing, sie/Sie singen.
Tietysti kaikki verbit eivät ole näin lähellä hollannin ja saksan kielessä, mutta melko usein. Samaa löytyy myös substantiiveista. Esimerkiksi näin samalta lause
minä laulan laulun hollannin ja saksan kielessä:
Ik zing het lied. (Hollanti).
Ich singe das Lied. (Saksa)
Kuten muissakin germaanisissa kielissä on hollannin kielessä joukko epäsäännöllisiä verbejä, jotka on vain opeteltava ulkoa.
Tämän sarjan kirjoja voin suositella ihmisille, jotka haluavat tietoa jostain kielestä edullisesti. Itselläni on myös kirjat Essential Russian Grammar ja Essential Swedish Grammar. Venäjän kielen kohdalla heitin pyyhkeen kehään luettuani ko. kirjan, mutta ruotsin kielen tutkiminen jatkuu.
Ik zing het lied. Het is een erg mooie ballade. Het maakt me altijd blij.
= Minä laulan laulun. Se on erittäin kaunis balladi. Se saa minut aina hyvälle tuulelle.
PS Pyydän anteeksi mahdollisia virheitä ääniklipsissä. Yritin kuitenkin noudattaa kirjan ohjeita laatiessani sen, mutta hollanti on minulle täysin uusi tuttavuus. Tietysti digilukija ei vastaa täysin ihmisääntä, mutta melko hyväksi ne ovat vähitellen tulleet.
