Nihilismiä
Voiko
totuus olla
nihilismiä,
ettei se olisi
ihmisen suuria
luuloja itsestään,
kun elämää ei saa
pitää vahinkona,
sattumana.
28/4 -12
Vahinkojen reaktio
Elämä
on vahinkojen reaktio,
joka jatkuu toistaiseksi.
Ihminen voi jatkaa sukua
löytääkseen merkityksen,
mutta relevanttia
olevaisen kannalta
ihmisen toimet
eivät ole.
28/4 –12
Edellä sanottu on yhtä perusteltua kuin mitkä tahansa ajatukset elämästä, mutta kun mitään filosofiaa ei pysty todentamaan, on lähinnä oikein sanoa kaiken vain sattuneen ilman suunnittelua tai merkitystä. Sattuman kautta myös ihmisen ajattelu on kehittynyt. Sillä ei kuitenkaan ole muuta merkitystä kuin kyky asettaa kysymyksiä ja vertailla olemassaolon osia keskenään. Mitään helpotusta tämä ei tuo, oikeastaan päinvastoin. Ajattelu tekee elämisen monimutkaisemmaksi ja siten on aiheellista kysyä, onko se lähtenyt totaalisen väärään suuntaan.
Merkitystä on vain käytännöllisyydellä eikä käytäntö sitä vielä välttämättä ole. Useimmiten se on ihmisen itsensä korostamista, millä ei ole mitään yhteyttä olevaiseen. Sehän on olemassa ilman ihmistäkin. Siitä kertovat fossiilit lohdutonta kieltänsä. Ei ajattelu ole niitä keksinyt. Erittely on vain yksi keino kertoa olevasta. Se, että ihminen on kuin eksynyt, on nihilismiä eikä se, että tunnustaa kyvyttömyyden vahingon sattuman vallitessa.
Lisää mietteitä ja runoja löydät täältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti