Oodi Walt Whitmanille, n:o 0002

Ryhdyin vilkuilemaan alla olevaa virkettä tarkemmin selatessani omaa Andalusian lauluja -kopiotani, jonka hankin vuonna 1981. Ihmettelin Matti Rossin käännöstä. Se poikkeaa rakenteellisesti niin paljon alkuperäisestä Federico García Lorcan tekstistä. Saadakseni jonkun otteen alkuperäistekstistä ja vahvistaakseni omaa käsitystäni käänsin espanjankielisen tekstin ensin englanniksi ja sitten asiasta varmistuneena suomeksi.

Federico Garcia Lorca:

Puede el hombre, si quiere, conducir su deseo
por vena de coral o celeste desnudo.

Matti Rossin suomennos:

Ihmisellä on valta ohjata halunsa
korallin suonten ja taivaallisen alastomuuden kautta.

Oma englanninnokseni:

Man is able, if he wants, to direct his desire
through (a) vein of (a) coral or (a) celestial nudity.

Yksi monista verkosta löytyneistä englanninkielisistä käännöksistä:

Man is able, if he wishes, to guide* his desire
through a vein of coral or a heavenly naked body.
Tomorrow, loves will become stones, and Time
a breeze that drowses in the branches.

*joissakin käännöksissä on käytetty guide –verbin asemesta lead –verbiä. Laurence Urdangin toimittama The Basic Book of Synonyms and Antonyms –kirja (Signet 1985), antaa lead –verbille synonyymit: guide, conduct, direct, steer. Outoa, että verkossa olevissa teksteissä ei mainita kääntäjiä. Vaikka käännökset todennäköisesti ovat yli 75 vuotta vanhoja eli ne eivät ole kopiosuojalain piirissä, kuuluisi mielestäni hyviin tapoihin mainita käännöstyön tekijöiden nimet.

En näe perusteita, miksi Rossi on jättänyt pois lauseen si quiere. Se ei ole mielestäni siinä tyhjän panttina. Jotenkin tuon valta –sanan käyttö on hienostelevaa runossa, joka on kauttaaltaan jalat maassa ainakin, mitä tulee alkuperäistekstiin. Si quiere, jos tahtoo, ilmaisee myös sen näkökohdan, ettei ihmisen ole välttämätöntä painiskella halujensa kanssa tai että hänellä olisi ongelma, joka vaatii vallankäyttöä.

Oma suomennokseni:

Ihminen voi, jos tahtoo, ohjata halunsa
läpi korallisuonten tai taivaallisen alastomuuden.

Tämä ehdottomani suomennos ei ainoastaan aseta vertailupariksi homorakkautta ja ”puhdasta” rakkautta, vaan kuvaa, että ensimmäisen valitsemin tietää lisätöitä. Korallisuonten läpi vaeltaminen ei ole tehtävistä helpointa. Francisco Carregui mainitsee suomenkielisen Andalusian lauluja -kirjaan otetussa esittelyssään juuri Oodi Walt Whitmanille -runon paljastavan Lorcan viehtymyksen myös miessukupuoleen. Tosin Carrequi painottaa sitä, että tämä taipumus ei juuri toisaalla vaikuta Lorcan tuotantoon.

Näin yhdestä lauseesta, jota aloin tutkia ilman mitään suunnitelmaa, paljastui uusi näkökohta. Silti se ei tee tyhjäksi Rossin käännöstä. Kyseessä on ikään kuin ympyrä, jonka sisään Rossi ja minä katselemme kehän eri kohdista.käännöstä. Kyseessä on ikään kuin ympyrä, jonka sisään Rossi ja minä katsellemme kehän eri kohdista.

Ode to Walt Whitman
Oda a Walt Whitman
Oodi Walt Whitmanille

Tú amas leer Lorca

Onnettomin kaikista

Onnettomin kaikista
on hahmo kuoleman.
Sillä ei ole omaa mieltä
vaan olemme sen suuhun
kaikki sanat pistäneet
toisin kuin muiden olioiden,
jotka puhuvat omiaan.
Silti siinä missä ihmiset
on pakotettu syntymään,
on kuoleman tapettava,
mutta vain tuo kantaa
syyllisyyden taakan
kierrätyksestä
olevan.
©Yelling Rosa
21/4 -14

Tässä on yksi uusimmista suomenkielisistä runoista. Niitä tulee tasaiseen tahtiin. Useimmat niistä pistän ensin tämän, Yelling Rosan Bloggerin, Runo.Nyt -sivulle. Pidän muutamia runoistani aina siellä. Kaikki kokoelmien ulkopuoliset runot ovat koottu tänne.

USB –muistitikkunaulakko

Väsäsin itselleni USB-muistitikkunaulakon. Se tuli yllättävän huokeaksi ja on ratkaissut monta ongelmaa jo muutamassa päivässä.
Sain kaiken tarvitsemani paikallisesta rautakaupasta (lue: Tamppis). Itsekiinnittyvät koukut kiinnitin ohuelle taiteilijan paletille ja siinä se jo olikin valmiina koko loisto. Sinitarraa, jolla kiinnitin naulakon alustan seinään, minulla oli entuudestaan, mutta ei sekään hunajaa maksa. Kustannukset jäivät alle 10 euron.



Kaunistukseksi voi paletille liimata jonkun kuvan ja päällystää se kontaktimuovilla. Koukkujen alustaksi kelpaa mikä tahansa ohut vaneri- tai viilulevy. Niitä löytynee monestakin autotallista.



Voit suurentaa Kala-piirustustani klikkaamalla sitä hiiren kursorilla.
Jos käytät Kala-piirustusta, älä tee mitään muutoksia siihen. Toisaalta uskon, että sinulla on paljon kauniita kuvia omasta takaa. Jos teet vaatteita, voinet laittaa vaatekappalemallin kuvan alustalle. Paletti näyttää mukavalta myös ilman kuvaa.
Siinä kaikki, eikä enää stressiä, mikä tikku se olikaan.

Södergran ja antroposofia

 Edith Södergran, 1919

Ostin kymmenellä eurolla Edith Södergranin upouuden Koottujen runojen kokoelman, Otava 2009. Luettuani kirjaa vähän matkaa minusta tuntui, että olemme tekemisessä mystisten voimien ja symbolien maailmassa. Varmistaakseni asian tutkin nettiä, mistä löytyi Palmusen artikkeli. Kolumnisti Tuula Palmusen mukaan Södergran oli synnynnäinen antroposofi, joka oli hyvin tietoinen henkimaailman olemassa olosta, niin metsän keijuista kuin sielunvaelluksesta. Hänen intohimoinen asenteensa näkyi hänen luontorunoissa ja elämänkaipuuta ylistävissä säkeissä. (Sanakirjan mukaan antroposofia on itävaltalainen Rudolf Steinerin 1900-luvun alkupuolella kehittelemä kristillisteosofinen oppi.) 

Minun silmääni pisti Fantastique-otsikon alla olevat Sisko-runot. Palmusen mukaan sisko oli todella olemassa. Hän oli Edithiä vanhempi Sigma-tyttö. Sigma oli palvelustytön tehtävässä, mutta runoissaan Södergran on tehnyt hänestä miltei jumalolennon. Välillä tuntuu jopa, että suhteessa olisi eroottista latausta. Päällimmäisenä on Edithin personifikaatio: Sisko edustaa kaikkea hyvää, pyrkimystä hyvään. Sisko on pahan vastakohta, jota pahat voimat ympäröivät ja ovat valmiina nielaisemaan millä hetkellä hyvänsä. Runossa ”Sanomaton on matkalla luoksemme” Edith sanoo: Eikö tummakasvoinen jumala haluakin sulkea sinut syliinsä? /Eikö hän seisokin jalkopäässäsi kun vaivut uneen?/

Toinen seikka, johon kiinnitin huomiota, oli Södergranin jumalkuva. Se on dualistinen. Jumala on hyvä tai paha sen mukaan, miten hänen nimensä kirjoitetaan. Isolla kirjaimella löytyy melko perinteinen kristillinen Jumala, kun taas pienen kirjaimen taakse kätkeytyvät demonit ja muut ihmistä syövät henkiolennot. Runo ”Kristillinen uskontunnustus” päätyy säkeeseen: onni on risti joka pystytettiin kaikkien puolesta. Tosin aivan näin yksinkertainen jako ei ole. Joskus ison J-kirjaimen taakse kätkeytyy haltiattaria ja enkeleitä, jotka tuovat sanomaa rajan toiselta puolelta tavalla, joka ei ole sopusoinnussa tavanomaisen kristillisen maailmankatsomuksen kanssa. Herääkin kysymys, oliko Edith enemmän kristosofi kuin antroposofi, vaikka käytännössä näillä katsomuksilla ei ole suurta eroa. 

Södergranin koottuja runoja voi suositella kaikille. Enemmän säkeistä saa irti, jos on tutustunut itämaisiin uskontoihin antroposofian lisäksi. Runo ”Himalajan portailla” paljastaa sen, että Edith on perehtynyt itämaiseen ajatteluun. Hinduismissa pyritään saavuttamaan nirvana, jonka jälkeen maanpäällinen unohtuu ja taivaallinen elämä alkaa. Runossaan ”Himalajan portailla” Södergran kirjoittaa: /Himalajan portailla/istuu suuri Višnu/ ja uneksii/. /Valkoisissaan/seisoo pikku pyhiinvaeltaja purppurakajossa. / Kaikkivaltias, /ota minun elämäni/yhdeksi uniesi silmänräpäykseksi. /Haluan nähdä mitä sinä haluat - ja tuhoutua ./

Yelling Rosa, 2009

PS Tämä artikkeli on julkaistu Lapin Kirjallisuusseuran julkaisussa Lapillinen, n:o 27, 2009

Hover, Hover Ladybug

Olen julkaissut tänään (6.4.14) ensimmäisen YouTube -videoni tälle vuodelle. Se esittelee vanhan suomalaisen kehtolaulun, Lennä, lennä leppäkerttu, englanninkielisellä tekstityksellä. Olen kiinnittänyt huomion rytmiikkaan, joten käännökseni ei ole sanatarkka. Voit kuunnella Lennä, lennä leppäkertun täällä.

Suomalaiset nuotit löytyvät osoitteesta: http://www.yellingrosa.com/Opetus/Nuottivihko.pdf ja englanninkieliset osoitteesta: http://www.yellingrosa.com/sheets01.

Samalla päivitin täällä Yelling Rosan Bloggerissa olevan YouTube -videotsivun. Se olikin ollut aina viime kesästä lähtien ilman huomiota.

Toivottavasti viihdyt uuden videoni parissa.

Surma

Kohtalo kajahtaa
sanassa surma:
la muerte, la muerte.
Sen kelloa lyö
runo Espanjan maailman.
Rummun kalke luo
syvän tunnelman, totuuden
arvosta hetken, elämän,
joka muuten kuin houre
pitkin säärtä juoksee
syvään multaan,
missä ei mitään
on.
©Yelling Rosa
17/3 –14

Tämä runo syntyi luettuani Federico García Lorcan ja muutamien muiden espanjankielisten runoilijoiden tekstejä. Siellä tuo muerte –sana esiintyy tiheään. Ehkä etelänmaalainen luonne on kärsimättömämpi kuin pohjoismaalainen haluten kokea suuria tunteita ja tapahtumia ennen kuin kuolema (muerte, la) korjaa pois. Asenteesta en menisi juuri muuta sanomaan kuin että se on erilainen kuin meidän pohjoismaalaisten tapa tuntea. Kiihkeästi tai kiihkottomasti, niin koko tavalla samat asiat elämänkaaren aikana koetaan. Liika passiivisuus toki estää tavallisiakin kokemuksia täyttymästä siinä, missä kiihko usein edistää traagisuutta. Positiivista kärsimättömyydessä on se, että se käsittää elämän rajallisuuden ja kehottaa tekemään jotakin. Sitä olen runossani kuvannut.

Kohtalo, piirretty 31/03 –13

Ei se tuon hurjemman näköinen ole.

Ääkköset löytyivät Androidista

Löysin tähän 79 euron Denver -tablettiini ääkköset, kun otin automaattisen kielentunnistuksen pois päältä ja asensin suomen kielen manuaalisesti luettelosta. Viime torstaina (20.3.14) juttelin siitä, etten pysty itse tässä Androidin Blogger -editorissa muuttamaan kuvien kokoa. Siinä suhteessa en ole vieläkään yhtään viisaampi. Asentamani ilmaisohjelmien kuvakoon muuttamisominaisuudet olivat suoraan sanoen lapsellisia. Näin olisi mukavaa, kun Blogger -editori suorittaisi tuon kuvakoon muuttamisen. Vastaavalla Android -tabletille asennettavalla Wordpress -editorilla kuvakoon pienentäminen lutviutui.

Nyt minulla ei edes ole kuvia, joita lisätä tähän artikkeliin. Se edellyttäisi sitä, että tuon niitä pilvestä tabletilleni. Dropbox -sovelluksen tähän voi asentaa, jolloin noita kuvia alkaa tipahdella taivaasta. Monien eri sovelluksien asentaminen kuitenkin hirvittää, kun tässä taulutietokoneessa ei ole kuin vajaat 4 gigabittiä sisäistä tallennustilaa. Jostain kumman syystä en ole saanut Denveriä toimimaan niin, että se osaisi tallentaa minimuistikortille. Lukeminen kyllä onnistuu, mutta siitä ei ole hyötyä, jos tiedostoja ei voi editoida.

Löytyihän tänne valokuva. Sen yksityiskäyttö on luvallista, kunhan et tee kuvaan tai sen tekstiin mitään muutoksia. Kuvan tekstin voi vapaasti kääntää: On onni tuntea sinut.

Kuvan alapuolisen osan olen editoinut selaimella, koska vitsit loppuivat paikallisesti. Onneksi kuvan tuonti DropBox -pilvitallennuspaikasta Androdille onnistui. Näin olen piirun verran päässyt eteenpäin Denver -taulutietokoneeni kanssa, jossa on Android 4.2 käyttöjärjestelmä. 

Hyvää alkanutta viikkoa.