I Lull My Child

Kannan tunturilla, Sanat ja sävel, Yelling Rosa	I Lull My Child, Words and Music by Yelling Rosa
1.	1.
Kannan tunturilla	I lull on the mountains
pientä kaunista lasta.	My beautiful child to sleep.
Riekko edessä mun vaeltaa.	A willow grouse ahead us saunters.
Tuuli hyväilee hiljaa	The wind cherishes softly
suolaheinää kädellään,	The sorrel with her long hand,
päivä taa tunturin	The day behind the peaks
piiloutuu.	Of stone hides.
2.	2.
Kaiku huutoon vastaa,	The echo sounds the plot
kun mun lullatus hellä	When my affectionate song
alkaa aaluvan luonta painaa.	Makes my little precious baby tired.
Pienet keltaiset kädet,	Tiny tanned hands, jaw and nose,
rus – keat silmät	Bottomless look of her eyes
pian kai nukahtavat	Soon will turn into rest
syliini.	In my arms.
3.	3.
Tämän lapsen uni,	The dream of my young one,
iso veikeä hymy	Big funny contented smile
lailla porotokan aukeaa	like a herd of reindeer spreads around
ja se käteni yhteen	And it makes me cross my arms.
liittää ja laulan, nauran	I sing and I praise the land
valossa kyljellään	In the flat light which crawls
kulkeessa.	Through the air.
© Yelling Rosa Production

This video shows some of my free postcards. Even though the greetins are in Finnish you find equivalent cards in English at: https://picasaweb.google.com/yellingrosa/FreePostcards 

On the background of the video you hear my song, Kannan tunturilla (I Lull My Child). My good musician friend Jouni Juola sings and accompaniment we did together. This song is on our album Hiljaisia lauluja in 1996. You are able to see the transaltion of Kannan tunturilla above the video.

Rakasta kolmella eri kielellä

Latinan kielessä lauseen objekti on aina akkusatiivissa. Suomi-latina-suomi –sanakirjoissa annetaan substantiiveista nominatiivin ja genetiivin sijat. Jälkimmäisen mukaan sanat jaetaan 5 eri deklinaatioon, joten niistä ei suoraan löydy akkusatiivimuotoa. Netissä on kuitenkin eri sivustoja, joilla voi kysyä mikä on sanan akkusatiivi, kuten esimerkiksi http://latindictionary.wikidot.com/index

Hain sieltä tällä kertaa sanan kirja jota me sitten alamme rakastamaan. Otin sivulta kaksi ruutukaappausta:

Ensimmäinen kuva kertoo, että kirja on latinaksi liber, ja että sen suku on maskuliininen ja että se lukeutuu toiseen deklinaatioon. Toinen kuva alla kertoo, kuinka tämä substantiivi taipuu:

Seuraavaksi meidän täytyy taivuttaa latinan kielen mukaisesti amare –verbi, joka kuuluu ensimmäiseen konjugaatioon, jonka tunnuksena on a-re. Latinan kielen persoonapäätteet preesensissä ovat: –o/m, –s, –t, –mus, –tis, –nt. Ne tulee liittää verbin preesens –vartaloon, joka tässä tapauksessa on ama-. Koska verbi kertoo tekijän, persoonapronominia ei välttämättä tarvitse käyttää, mutta koska me haluamme korostaa, että juuri minä rakastan kirjoja, se voi olla mukana. Tähänastisen tiedon perusteella voimme kyhätä kokoon lauseen:

Amo libros.

Ja egojahan me olemme, joten korostuksen kanssa lause kuuluu:

Ego amo libros.

Huomaa, että preesensvartalon loppuvokaali on hävinnyt ensimmäisen persoonan taivutusmuodosta. Yksikön toisesta persoonasta lukien se on mukana. Lisäksi latinan sanajärjestys noudattaa kaavaa: subjekti-objekti-verbi (SOV). Joten muutamme lauseen tähän kaavaan:

Ego libros amo.

Lopuksi koko hoito kolmella kielellä:

Ego amo libros	I love books	Rakastan kirjoja
Tu amas libros	You love books	Rakastat kirjoja
Is/ea amat libros	He/she loves books	Hän rakastaa kirjoja
Nos amamus libros	We love books	Rakastamme kirjoja
Vos amatis libros	You love books	Te rakastatte kirjoja
Ei amant libros	They love books	He rakastavat kirjoja

Näin ollen, kun tiedät olevan kyseen säännöllisestä I deklinaation verbistä, vaikkapa Salutare => tervehtiä ja että filia (oma tytär) –sanan akkusatiivi on filiam, osaat sanoa:

Hän tervehtii tytärtään.

On toki joitakin poikkeuksia, jolloin suoran objektin sija ei ole akkusatiivi, mutta pääsääntöisin on näin. Vieraille edellä annetussa osoitteessa ja etsi taivutuskaavoja verbeille ja substantiiveille. Hyvä tapa tarkastaa, onko lause rakennettu oikein, on laittaa lause “sitaatteihin” ja googlata se. Useassa tapauksessa saat näin vastauksen, esiintyykö lause rakennetussa muodossa kirjallisuudessa.

Ego linguam latinam amo.
Carpe diem, carpe latinam!

Huom! Voit suurentaa kuvia klikkaamalla niitä hiirenkursorilla!
Muuten kursori –sanakin tulee latinasta. Curs|or –oris tarkoittaa juoksijaa, lähettiä ja sittemmin osoitinta.

Mundus Hodiernus -latinan alkeiskirja

Postiluukustani putosi tänään (8.2.2016) pitkään odottamani Mundus Hodiernus –latinan kielen alkeiskirja. Tilasin kirjan suomalainen.comin kautta ja siellä tämä englanninkielinen kirja, jonka Brian Smith on toimittanut, maksoi 8,95 euroa. Kanta-asiakkaille postitus ei maksa. Kirja on kustantajan esittelyn mukaisesti alkeiskirja. Se ei verbitaivutuksissa mene preesensiä pitemmälle. Substantiivien taivutustaulukoita ei kirjasta löydy. Kirjassa esiteltyjä tämän päivän sanoja kerrataan kiitettävästi monella eri tavalla kuvien, suoran tekstin ja harjoituksien avulla. Brian Smith itse sanoo kirjastaan seuraavaa:

About this book

The object of this book is to help you develop a natural ‘feel’ for Latin as a language. Verbs in the present indicative are practiced and rehearsed extensively. Internalizing these forms until they become like a second mother tongue for you will make it much easier to understand Latin naturally, without having to translate Word for Word. You will then be able to move on to more demanding aspects of the language with confidence.
At the same time this book introduces a modem Latin vocabulary that can be found in a variety of sources such as Latin discussion groups, Latin news outlets and modem Latin literature.
Once you have understood the text you should read and re-read it again many times. There is no need to spend a long time on this, a few minutes a day are all it takes. ..
Brian Smith, s. 3

Sanotun lisäksi kirja kertoo, mitä sanoja latinan kielestä englantiin on tullut aina omalla sivullaan, mikä antaa lisäpontta opiskelulle. Useinhan latinasta sanotaan, että se on kuollut kieli, joten sellaisen opiskeleminen on turhaa. Englannin kielen sanoista on yli 50 prosenttia johdettu latinasta ja luku on romaanisten kielten kohdalla vieläkin isompi. Näin Smith kertoo latinan kielen ja englannin kielen symbioosista:

V . Did you know ...?

Did you know that many Words in English come from Latin? In fact over 50% of the words found in the English language derive from Latin. Many were borrowed directly from Latin for example by churchmen, who had Latin as the only official language in the church, but most took an indirect route via French. When the Normans conquered England in 1066 they brought with them the French language. For about 300 years after that French was the official language in England with Latin being used for formal documents. Over time the French overlords began to use more and more English as they dealt with the native English population. During this period countless French and Latin terms entered English that were necessary to describe official matters that were never conducted in English, s. 18.

Verbitaulukot ovat selkeitä:

Kuvat, joita on runsaasti, kertovat enemmän kuin sanat:

 

Yhteenveto

Kirja toimii mainiona eteiskäytävänä latinan kielen saleihin eli mihin se esipuheen mukaan pyrkiikin. Kirjan luettuaan ei välttämättä ole tullut juuri hullua hurskaammaksi latinan kielen suhteen, mutta saatu tieto ei ole turhaa, jos sitä myöhemmin jatkaa perinteisellä oppikirjalla. Kirja sopii erinomaisesti sellaiselle ihmiselle, joka miettii latinan kielen opiskelun aloittamista. Latinaa, kun voi käyttää ihan jokapäiväisessä elämässä ja tämän päivän tilanteissa. Kirja ei lompakkoa juuri verota.

 

Mundus Hodiernus, lingua latina, Brian Smith, Kustantaja: CreateSpace Independent Publishing Platform, 2015, 96 sivua, koko: 14 x 0.6 x 21.6 cm, ISBN 978-1511478748

Open Live Writer

It has been so that Windows has not supported Blogger for some time now. Today I read about Open Live Writer offline blog editor. It should work with Blogger account. In order to find out that I am writing this post using Open Live Writer. If it works with Blogger I add my Wordpress Account here too.

So far, so good. You can download this software at: http://openlivewriter.org/ There you can get more information on this open source project as well.

What kind of luck I have with a picture:



Tree in the storm by Yelling Rosa

Well, I guess I can try this with a real post now.

Miksi meditsiiniõde eikä haigehoidja

Olen aina ollut kiinnostunut siitä karjalaisesta kielestä ja kulttuurista, jota nykyään löytyy Suomen rajojen itäpuolelta. Onhan minun sukuni luovutetusta karjalasta ja mummoni kieli oli todella rikasta ja elävää. Sen määrittäminen ei ole aivan yksinkertaista, koska siinä oli aineksia muualtakin kuin Karjalan kannakselta. Karjalan kulttuurissa on ollut aina vaikutteita myös venäjän kielestä, mikä mummoltani käytti luonnostaan. Syntyihän hän Pietarissa 1800 -luvun puolella ja kävi siellä koulunsa. Koska en mummon eläessä arkistoinut hänen puheitaan, olen unohtanut paljon hänen hersyvästä kielestään. Löytääkseni taas tuon poljennon olen tutkinut karjalan kieliä ja nyttemmin eestin kieltä. Vaikka itäisessä Karjalassa on venäläisiä lainasanoja, ne tuntuvat jotenkin istuvan paremmin kieleen kuin eestiin vakiintuneet lainat, jotka ovat tulleet germaanisista kielistä, missä ei ole olemassa juuri sijamuotoja, joita taas venäjän kielessä on kuusi. Näin sieltä lainattujen sanojen sopivuus itämerensuomalaisiin kieliin on ollut parempi kuin germaanisien sanojen.

Jotkut eestin kielen sanat kuulostavat hyvin epäsointisilta, kuten tuo otsikon meditsiiniõde eli sairaanhoitaja. Meditsiini -sana tulee latinan kielen sanasta medicus, joka tarkoittaa parantavaa, ja/tai lääketieteen-. Englannin kielessä medicine -sana tarkoittaa jo lähes puhtaasti lääkkeitä tai lääketiedettä. Näin merkitysopillisesti meditsiiniõde on lähempänä terveydenhoitajaa kuin sairaanhoitajaa (sairaalassa). Tuo sana hirvitys ihmetyttää myös siksi, että eestin kielestä löytyy haige- ja hoidja -sanat eli sairas ja hoitaja, jotka yhdistämällä olisi tullut kelpo suomalais-ugrilainen sana: haigehoidja eli sairaanhoitaja. Haige -sanan genetiivi on haige, sillä aikojen saatossa genetiivin n -pääte on ”kulunut pois”. En tiedä, mikä on eestin kielen vastine suomen kielen terveydenhoitaja -sanalle, koska sellaista ei sanakirjastani löytynyt. Sieltä löytyi kuitenkin sana tervishoid eli terveydenhoito, joten tämän perusteella saisimme sanan tervishoidja. Ehkä sellainen suuren suuresta sanakirjasta löytyisikin. Ehkä jopa haigehoidja.

Hoidja -sana saattaa olla yksi niistä sanoista, joita suomen kielestä on lainattu eestin kieleen viime vuosisadan alussa, jolloin johtava kielenuudistaja Johannes Aavikin toimesta eestin kieleen kotiutui joukko uudissanoja. Aavik ehdotti kaiken kaikkiaan yli 2000 suomen lainaa. Kieleen näistä vakiintui vain noin kolmesataa sanaa. Esimerkiksi sanat: aare, aldis, anastada, anuda, erak, haihtuda, hajameelne, hetk, häirida, julm, kalbe, keigar, kiinduda, kohelda, korvata, levida, raev, reibas, räige, seik, siirduda, suhtuda, suvatseda, säilida, sünge, unelm jne (Lähde: Saagem tuttavaks s. 197, Viive Taro ja Helga Laanpere, Otava 1984).

Näin välistä esiintyvästä kankeudesta huolimatta eestin kieli on monessa suhteessa joustavampi ja sointuvampi kuin suomen kirjakieli, joka on lähes kokonaan sivuuttanut itäsuomen ja karjalan murteet. Voinkin hiukan ivallisesti sanoa, että mikä tulee lännestä ei sovi suomalais-ugrilaisiin kieliin. Niin kuin eestissä ei minunkaan kotonani ollut sellaista väriä kuin punainen. Punane se oli syäme väri. Tasapuolisuuden nimissä ei meillä valkoistakaan tunnettu vaan valke' (a-kirjain ei juuri kuulunut sanottaessa), eestissä valge. Julkaisemassani postissani, jonka kirjoitin 22.12.15, oli värssy:

Kui rahusast

Kui rahusast syän
muistoloi kantaa,
niiku seilais maamo
maailmah vesilöi,
niipalju sil ajal unes
kaik turha ja vähäin
on.
© Yelling Rosa
20/12 -15

Sanoin tuolloin ja kertaan nyt, että aina välistä pelkään lisääväni omiani isoäitini kieleen, koska sellaista ei enää missään puhuta. Toisaalta uskon, että esimerkiksi eestin kieli auttaa soinnin mieleeni palaamisessa. Esimerkiksi palju -sanan olin unohtanut, mutta kun näin sen suomi-viro-suomi- sanakirjassani, se oli napakymppi. Palju on meil syämes. Ja niin kuin eestin mies tai nainen sanoisi:

Palju õnne laupäevaks kõigile.

Yelling Rosan foorumien vuosi 2015

Suurenna kuvaa klikkaamalla sitä hiirenosoittimella

Korttien katselut, Facebook -tykkäykset ja GooglePlus -seuraajat elävät niin voimakkaasti, että niiden seuraaminen on osoittautunut liian työlääksi. Esimerkiksi englanninkielisten korttien kohdalla kävi niin, että yhdeksän kortin katselut nollautuivat vuonna 2014.

Nähdäksesi koko tarjonnan tarkastele Yelling Rosan sivujen Sivukarttaa. Videokohtainen tilasto löytyy Yelling Rosan Bloggerin YouTube -videosivulta. Sitemap is here.

Varsinainen tilastosivu löytyy sivustollani osoitteestahttp://yellingrosa.com/tilastot01.htm

Kiitän kaikkia foorumeillani vierailleita ystäviäni ja toivotan teille hyvää vuotta 2016.

Yksinäisyys synnytti

Yksinäisyys synnytti
minut itselleen lohduksi,
mutta kadotti kapalon.
Minä ilman äitiä kylvin
perinnön miljardeiksi
murusiksi.
© Yelling Rosa
30/1 –16

Ensamheten födde

Ensamheten födde mig

för sin egen tröst,

men tappade barnet.

Jag utan mor delade

arv i miljarder

bitar.

© Yelling Rosa

30/1 -16

Solitude created

Solitude gave me birth

for her own consolation

but lost her cradle.

I without the parent

cropped the damage

into the myriads

of human-ears.

© Yelling Rosa

30/1 -16

Note: The ears of a cereal plant such as wheat or barley are the parts at the top of the stem, which contain the seeds or grains, Collins Cobuild Advanced Learner’s English Dictionary, p. 444.