Muutama ilta sitten keskustelin ystäväni kanssa paranormaaleista ilmiöistä. Lähtökohtana oli näkemämme televisiodokumentti, joka käsitteli asiaa melko puolueettomasti. Siinä hässäkässä tuttavani ihmetteli sitä, miksi noin erikoisella kyvyllä on niin vähän käytännön vaikuttamisen mahdollisuuksia, kun ei se estä onnettomuuksia eikä ihmisiä tekemästä tyhmyyksiä. Tietysti aivan perusteltu kysymys, enkä minä osannut tiedusteluun vastata.
Myöhemmin kysymys askarrutti tykönäni ja funtsin, että en osaa sanoa, olisiko yliluonnollisia kykyjä olemassa, mutta paneutumatta tähän puoleen, on mietittävä mahdollista. Joka tapauksessa kyky ei olisi erillään ihmisestä, jos hän sellaista osaisi käyttää. On siis todennäköistä, että yliluonnollisen ominaisuudet eivät sinänsä poikkeaisi muista ihmisen havaitsemiseen käyttämistä välineistä. Aistit, jotka ovat mahdollistaneet ihmisälyn kehittymisen, eivät toimi minkään periaatteen pohjalta. Ihmisen korkea moraali ei estä häntä näkemästä epämoraalisia asioita, eikä hänen halunsa rauhasta tee aisteista sellaisia, että ne ajaisivat vain rauhanasiaa. Tunteminen ja kokeminen ovat ihmisyyden mahdollistajia. Tässä yhteydessä inhimillinen ja ihmisyys eivät saa mennä sekaisin. Ihmisyys on aate ja tuntemisen ja kokemisen välineet ovat osa ihmisrakennetta, inhimillistä, joka ei vielä edusta mitään erityistä suuntautumista.
Tietysti tämä on laiha lohtu niille, jotka kuumeisesti etsivät vastausta tämän kaltaisiin kysymyksiin. En kuitenkaan spekuloi mahdollisuudella, mutta olen vakuuttunut, että uusi inhimillinen ulottuvuus ei voisi poiketa inhimillisyydestä yleensä. Uudet kartoittamattomat kyvyt eivät poista ihmisyyden problematiikkaa. Tietysti inhimillisen rajoja ne muuttaisivat, mutta rajat eivät vielä poista rajoja. Siihen tarvitaan ihmisen ponnistuksia, jotka ovat saavutettavissa älyn puitteissa. Sen kasvu ja mahdollisuudet ovat tutkimattomat, mutta toivottavasti tulevaisuudessakin ihmisyyden valjastamat. Vaikka maailmassa on paljon epäkohtia, olemme me myös rakentaneet elämäämme positiivisella tavalla. Siitä on hyvä jatkaa.
Tällainen vapaamuotoinen värssy tästä tiivistyi:
Paranormaali
Ei paranormaalikyky
ole pelkkää ihmetystä.
Eihän näkökykykään rajoitu
vain merkillisten asioiden
havaitsemiseen.
Jos yliluonnollinen on
osa ihmisluontoa,
siihen liittyy kaikki
inhimillinen.
2/2 -12
Tämä merkitsee varmasti eri ihmisille eri asioita, mutta minulle se antoi uskoa. Mikään ei ole automatisoitu tekemään asioita. Se antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin. Olisi totaalisen orjuuttavaa, jos jokin kyky poikkeaisi ihmisyydestä niin paljon, että sen olemassa olo aiheuttaisi sekasortoa.
JK. Lisää runojani ja vapaamuotoisia ajatusvärssyjäni löydät Runoja-sivulta. Pääset sinne klikkaamalla tätä.