Pieni suuri ihme

Talo oli kulkenut isältä pojalle sukupolvien ajan,
mutta tunsin itseni vanhemmaksi.
Lisälämmitin hehkui sängyn vieressä
valtavana tupakkakekäleenä.
Minä suunnittelin senaikaiseen tapaani
siirtoa ajasta ajattomuuteen, kun rapina herätti minut.
Nopeasti katkaisijasta taion valon huoneeseen.
Keskellä lattiaa oli hiiri eturaajat pystyssä
kuin verekseltään napatulla pankkirosvolla.
Minua ahdisti olennon hätä. Sammutin valot.

Sittemmin en yöllistä rapisijaa paljastanut.
Olin ihastunut ja rakastunut, kun kaveri alkoi syödä
keittiön seinän ja hellan välissä sille varaamaani juustopalaa.
Aloitin kesyttämisen asettamalla ruuan syvälle raon uumeniin,
mutta vähitellen aina näkösälle.
Elomme muuttui halukseni ryhdistäytyä vielä kerran
nyt ilman puolisoa.

Kun viimeinen opiskeluvuosi oli
muutamaa päivää vaille valmis, löysin ystäväni elottomana
olohuoneen lattialta. Sen punaisenruskea turkki liekehti
verhonraosta tulleiden auringonsäteiden polttamana.
Laitoin sen isoon tulitikkurasiaan ja kannoin
arkun niityn poikki metsänreunaan.
Kaivoin haudan valkovuokkojen keskelle.
Olin valmis sihteeri ja se maanpovessa.
Sellainen oli minun pieni suuri ihme.
© Yelling Rosa
5/2 -15

PS Elin olennon kanssa syksyn 1987 ja kevään 1988.
PPS Lisää runojani osoitteessa: http://yellingrosa.com/runot01.htm

A Finnish Grammar

Hain tänään tilaamani ja Clemens Niemen kirjoittaman A Finnish Grammar – kirjan postista. Se on digitaalisesti editoitu näköispainos vuonna 1917 ilmestyneestä englanninkielisestä alkuperäisteoksesta, joka esittelee suomen kielioppia. Se ei ole mikään kaikenkattava esitys. Sen avulla näkee kuitenkin sen, miten suomen kieltä kuvataan englanniksi. Ominaisuus, joka on hyödyllinen, jos joutuu opettamaan englannin kieltä taitavalle suomea. Kirjassa on hyvät taivutustaulukot.

Ilmeisesti alkuperäinen teos on ollut huonossa kunnossa, koska sieltä täällä ä ja ö – kirjaimet ovat muuttuneet a:ksi ja o:ksi. Sellaisen ihmisen kannalta, joka ei osaa sanaakaan suomea, tämä on suuri vahinko. Kirjan alussa kerrotaan, miten suomen kieltä tulee ääntää, mutta ei suomen kieltä taitamaton tiedä, milloin kyseessä on ä tai ö, jos sitä ei pisteillä osoiteta. Koska osaan suomea, en osaa arvioida sitä, oppisinko itse puhumaan suomea kyseisen kirjan avulla. Uskallan kuitenkin arvella, että se ei tulisi onnistumaan. Joutuisin varmasti hakemaan tukea esimerkiksi Internetistä, missä onneksi onkin paljon ilmaismateriaalia, joka käsittelee suomen kieltä englanniksi. Tietysti on myös niin, että vain harvoin yksi kirja riittää antamaan riittävän kuvan kielestä, jonka kanssa ei ole aikaisemmin ollut tekemisissä. Amason.comissa eniten tähtiä suomen kieltä englanniksi käsittelevistä kirjoista on saanut Fred Karlssonin toimittama Finnish: An Essential Grammar. Sillä onkin sitten hintaa jo 44,85 dollaria ja suomalainen.comissa se maksaa 47,95 euroa.

A Finnish Grammar -kirja maksoi alle 8 dollaria Amazon.comissa. Ostin toisenkin kirjan, mutta ostoksien arvo jäi alle 35 dollaria, joten en ollut oikeutettu ilmaiseen toimitukseen. Toisaalta en ole varma, koskeeko tuo tarjous Yhdysvaltojen ulkopuolella asuvia tilaajia. Suomalainen.comissa kirja maksaa 22,20 euroa, mutta siellä kanta-asiakkailta ei veloiteta toimituskuluja. Hätä ei ole kuitenkaan tämän näköinen, sillä Clemens Niemen kirjan voi lukea ilmaiseksi osoitteessa www.forgottenbooks.com. Ilmaisjäsenille on joitakin rajoituksia verrattuna maksaviin asiakkaisiin. Yksi tällainen on se, että ilmaisjäsen voi lukea tai ladata vain yhden kirjan päivässä. Itse liityin jo palveluun ja latasin kirjan PDF-version koneelleni. Ennen avaamista luonnollisesti tarkistin sen virustorjuntaohjelmalla.

Näin Clemens Niemi aloittaa kirjansa:

PREFACE

In preparing this book my aim has not been to write a complete Finnish grammar. I have sought to present only the fundamental principles in the briefest possible way necessary for the study of the Finnish language. The student should thoroughly master the sound values of each letter before taking any advanced steps. In doing so he is able to acquire accuracy in pronunciation.

It should be remembered that Finnish, as its cognate Finno-Ugric languages, is an agglutinative language, that is to say, the words are formed of roots by adding certain suffixes or endings to the stem. In this process of appending, the changes of letters for euphony or harmony occur. The rules for these changes should be carefully observed in connection with each lesson as they come.

Each lesson consists of a statement of grammatical principles, a vocabulary, exercises, and in some cases, a brief reading lesson. The vocabulary at the head of the lesson will help the student to understand the sentences which follow. The exercises have been developed in such a way that each lesson brings out the grammatical principles at hand. The rules of syntax as well as grammatical questions have been scattered throughout a long series of lessons for the purpose of leading the student gradually to a thorough understanding of the rules. The case-endings and the use of the cases are particularly emphasized, as they form a very difficult and essential part in the study of the Finnish language. The reading lessons are so arranged as to give an early acquaintance with real Finnish, and they continually add new words to the student's vocabulary.

Fully aware of many defects, I hope that this book, the only Finnish grammar of its kind in English, will be of some aid to the learner of the Finnish language.

I wish here, also, to express my indebtedness to my fellow teachers for their valuable help and suggestions which have aided me in perfecting this book.

CLEMENS NIEMI.

Suomi College, February, 1917.

Keinotekoinen kieli nimeltä esperanto

Se la vivo estus revo
kiu realiĝas,
ni ne bezonus fabelojn
kun feliĉaj finoj.
© Yelling Rosa

Joe elämä olisi
unelmien täyttymys,
emme tarvitsisi satuja
onnellisine loppuineen.
© Yelling Rosa

If life were a dream
come true
we wouldn't need
fairy tales with
happy endings.
© Yelling Rosa

Esperanto vai englanti

Ostin muutama viikko sitten mielenkiinnosta Stano Marčekin tekemän "Esperanto mutkattomasti" –oppikirjan¹ . Kirja esittelee tämän suunnitelmakielen² alkeita sangen ymmärrettävällä tavalla nimensä mukaisesti. Esipuheessaan Marček toteaa, että jo 1800-luvulla silmälääkäri Ludwik Zamenhofin (1859–1917) kehittämä esperanto on oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen ratkaisu kansainvälisen kielen kysymykseen. Tähän näkökohtaan olen törmännyt usein Internetissä selaillessani esperantistien artikkeleita. Monet pitävät puolestaan englantia ratkaisuna.

Kukaan ei kuitenkaan voi väittää sitä vastaan, etteikö esperantoa olisi helppo oppia ja etteikö sen kielioppi olisi paljon täsmällisempää kuin kansallisissa kielissä. Sitä käytettäessä kaikki lähtevät samalta viivalta toisin kuin kansallisia kieliä käytettäessä. Varsinkin englannin kielessä, joka perustuu pitkälti poikkeuksien muistamiseen, on syntyperäisellä englannin kielenkäyttäjällä 100 metriin juoksuun lähdettäessä piikkarit jalassa ja 25 metrin etumatka niihin nähden, jotka ovat opiskelleet englantia kirjoista. Etumatkan lisäksi vieraskielisien jalkineet eivät sovellu pyrähdykseen. Englannin kieli on toki helppoa silloin, kun sitä käytetään jokapäiväisten asioiden hoitoon, mutta hymy hyytyy, kun sen avulla pitäisi ilmaista itseään tietopuolisesti. Silloin englanti on pitkälti prepositiofraasien ja latinaperäisten sanojen käyttöä.

Kirsten Malmkjaerin toimittamassa The Linguistics Encyclopedia –kirjassa³ todetaan, että sijamuodoista luopuminen synnytti artikkelit ja prepositioiden käyttö korostui. Näiden käyttö ei kuitenkaan ole aina niin itsestään selvää kuin sijapäätteiden. Jokaisella kansallisella kielellä on oma käsityksensä prepositioista, joten vieraskielisen ei aina ole helppoa päätellä, mikä on relevantti vaihtoehto. Suomen kieli ei ole ainoa kieli maailmassa, jossa sijamuodot ovat tallella. Heti idästä löytyy venäjän kieli, jonka puhujia on arviolta 275 miljoonaa. Venäjän kielessä on 6 sijamuotoa, eikä suomen tapaan artikkeleita. Saksan kielessä on myös tallella sijamuodot, vaikka ne ovat siirtyneet substantiiveista pitkälti artikkeleihin. Esperanto sijoittuu nykyisten romaanisten kielten ja latinan kielen välimaastoon. Se tuntee akkusatiivin, mutta myös määräisen artikkelin la. Epämääräinen artikkeli puuttuu.

Hiukan esperanton rakenteesta

Esperanton heikkoudeksi on esitetty siinä esiintyviä hatullisia kirjaimia ja sitä, että se on ammentanut ratkaisunsa vertailemalla vain indoeurooppalaisia kieliä. Siniittiset eli kiinalaiset kielet, jotka kuuluvat sinotiibetiläiseen kielikuntaan, ovat jääneet vaille huomiota. Mainitun kieliperheen kielissä sellaisen r-äänteen, minkä esperanto tuntee, käyttöä ei esiinny (s. 38–39 KM⁴). Ulkoasultaan esperanto muistuttaa kansallisista kielistä eniten italiaa. Sen sanavarastosta löytyy yhtymäkohtia latinan kieleen, minkä perillisiä italia, espanja, portugali, ranska ja romania ovat. Toisaalta sanoja on lainattu myös germaanisista kielistä. Kokonaisuus on silti yllättävän selkeä ja yhtenäinen, mistä pitää nostaa hattua Zamenhofille, kielen isälle.

Jos elämä olisi
unelmien täyttymys,
emme tarvitsisi satuja
onnellisine loppuineen.
© Yelling Rosa

Sain oheisen mietteeni kääntämiseen apua kokeneelta esperantistilta. Hän tosin antoi minulle vaihtoehtoja, joista valita. Yksinkertaistin mietteeni rakennetta luopumalla genetiivirakenteesta ja korvaten sen relatiivilauseella. Näin käännös vastaa sitä, että ”jos elämä olisi unelma, joka toteutuu” … Mietin varsinkin sitä, pitäisikö minun käyttää toisella rivillä futuuria nyt valitsemani preesensin sijasta. Uskon, että valitsin luonnollisimman vaihtoehdon asiantuntijan antamista vaihtoehdoista riville kaksi. Muiden rivien osalta ei ollut kahta puhetta.

Se la vivo estus revo
kiu realiĝas,
ni ne bezonus fabelojn
kun feliĉaj finoj.
© Yelling Rosa

Ensimmäiseltä riviltä löytyy aiemmin mainittu la -artikkeli. Niiden, jotka ovat opiskelleet romaanisia kieliä, on helppo arvata, että vivo -sana tarkoittaa elämää. Siitä ja revo -sanasta voi päätellä, että substantiivin pääte on o. Estus -verbi, perusmuoto esti, muistuttaa latinan kielen esse -verbiä. Latinaksi "jos" on si, joten se siitä se-sanasta esperantossa. Revo -sanan alkuperää en tiedä. Kolmannen rivin fabelo -sana kertoo, että monikon pääte on j ja akkusatiivin n. Viimeisen rivin feliĉa -sanassa näkyy adjektiivin a -pääte. Käännöksessä on käytetty kahta verbimuotoa, nimittäin konditionaalia (ehtotapa) ja preesensiä (tositapa). Ensin mainitun pääte on -us ja jälkimmäisen -as.

Jos nyt kiinnostuit enemmän esperantosta, Internetistä löytyy paljon oppimateriaalia suomen kielellä puhumattakaan englanninkielisestä materiaalista. Löydät sitä googlettamalla käyttäen esimerkiksi hakua "esperanton kielioppi". Suomen esperantoliiton löydät osoitteesta: http://www.esperanto.fi/Etusivu

Dankon pro via kompanio!
Kiitos seurastasi!
YR

Selityksiä:

1. Stano Marček, Esperanto mutkattomasti, ISBN 978-80-89312-14-6

2. Marčekin kirjan suomennuksen esipuheessa esperantoa kutsutaan suunnitelmakieleksi, mutta yleisemmin se luokitellaan kansainväliseksi apukieleksi. Niin suunnitelmakielet kuin kansainväliset apukielet ovat keinotekoisia kieliä (artificial languages)
3. Kirsten Malmkjaer, toimittaja, The Linquistics Encyclopedia, ISBN 0-415-12566-9
4. s. 38–39 KM, mainitut sivut 3. kohdassa mainitusta kirjasta

Jäähyväiskirje

Saatteeksi

Ihmettelet ehkä, miksi turvaudun kirjeeseen, enkä kerro asiaani suullisesti. Siihen on kuitenkin hyvä syy. Nyt et pysty keskeyttämään minua näppärillä reunahuomautuksillasi ja tekemään asiastani naivia. Sehän on sana, jota niin mielelläsi käytät. Enää en kuitenkaan mene sinun pyöritykseesi. Sinä teet yksinkertaisesti minut sairaaksi. En voi elää kanssasi, missä kaikki perustuu sinun järkeilyihisi, joiden takana on perimmäisesti pelkkää kyynisyyttä. Sinä ymmärrät niin paljon, että saat kaiken leijumaan ilmassa, etkä anna toiveelle paremmasta mitään sijaan, kun sellainen ei ole mielestäsi realistista.

Hyvän ulosantisi ansiosta ei ole mitään ristiriitaa siinä, että olet kristitty ja ymmärrät niin paljon viidennen käskyn vastaisia toimia. Tosin vain silloin, kun murhapolulla on kristitty tai juutalainen. Sanot, että minä olen naiivi, kun kuvittelen juutalaisten olevan parempia ihmisiä, kun ovat itse kärsineet vainoa. En minä kuvittele mitään, pidän tappamista vääränä tapana ratkaista ongelmia. Toisin kuin sinä minä en näe mitään oikeutusta sille, että juutalaiset kohtelevat kaltoin palestiinalaisia tai päinvastoin. Asenteestasi tulee mieleeni pahimmat feministit, jotka katsovat naisilla olevan oikeus kohdella miehiä kaltoin, kun miehet ovat historiassa kohdelleet heitä huonosti. Onneksi nämä naispuoliset ihmiset eivät ole olleet ystäviäni, mutta jos olisivat olleet, olisin varmasti kirjoittanut heille enemmin tai myöhemmin jäähyväiskirjeen.

Jos olisin kertonut kasvotusten tunteistani, olisit viimeisenä korttina käyttänyt sitä, kuinka pienellä rahalla joudun elämään ilman sinua. Elintasonlasku on pieni hinta siitä, että voin katsoa itseäni peilistä. Olen mieluummin vähävarainen ja lapsellinen hyvään uskova ihminen kuin elän piirissä, jossa kaikki toivo järkeillään olemattomiin. Liitän tähän loppuun runon, jonka serkkuni on kirjoittanut ja jonka arvioit epärealistiseksi. Se kuvaa mielestäni hyvin sitä, kuinka jokaisen ihmisen ajatus ratkaisee. Suurin virhe, minkä kristitty voi tehdä, on se, että hän löytää oikeutuksen toisen ihmisen tappamiselle.

Helena

PS. Älä ota minuun yhteyttä, olen tehnyt päätökseni. En halua jatkaa sinun kanssasi.

Älä Tapa

Minulla,
joka olen kristitty,
on yksi Jumala,
joka sanoo:
”Älä tapa.”
Jos kuitenkin murhaisin,
enkö pettäisi Luojaani.
Ihminen voi olla ristiriitainen.
Mutta miksi Kaikkivaltias
puhuisi itseään vastaan.
Hänen silmissään päämäärä
ei pyhitä keinoja,
koska ei ole olemassa matkaa
joka olisi päämääräänsä lyhyempi.
En lunasta taivaspaikkaani
rikkomalla Jumalan tahtoa
vastaan.
© Yelling Rosa
9/12 –14

Saatteeksi:
Tämä on kuviteltu tarina, missä Helena- niminen henkilö on saanut tarpeekseen varakkaasta miesystävästään, jonka kyynisyys masentaa häntä. Hänellä on muka serkku, joka on allekirjoittanut.

© Yelling Rosa

Takaisin alkuun

Salapoliisi on tutkinut vuoden 2014 tilastot

Alla olevan kuvan salapoliisi on tutkinut, kuinka väkeä on liikkunut täällä Yelling Rosan Bloggerissa.

Taulukko kertoo, koko Yelling Rosan Bloggerin historian. Tänä vuonna väkeä oli vähemmän kuin viime vuonna, mutta artikkelia kohden enemmän. Vuonna 2013 artikkeli keräsi keskimäärin (4061:61) = 67 lukijaa ja tänä vuonna (3414:30) = 114 lukijaa.

Videoiden katselut näet Yelling Rosan Bloggerin YouTube –videotsivulta ja muut tilastot Yelling Rosan kotisivuilta.

Kiitän kaikkia täällä vierailleita ja toivon, että tapaamme uudelleen.

Hyvää vuoden jatkoa.

Rauhallista Joulua

Haluan alla olevan joulukortin välityksellä toivotaan kaikille lukijoilleni rauhallista joulua ja kiittää kuluneesta vuodesta 2014. Toivon, että tapaamme taas ensi vuonna.


Jos lähetät tämän joulukortin ystävillesi, älä tee siihen mitään muutoksia.

Ole hyvä ja lisää omat terveisesi tähän korttiin.

Julkaisen tämän blogiartikkelin hyvissä ajoin, jos joku teistä haluaa lähettää tänä jouluna ilmaisia joulukorttejani. Tekstin lisääminen käy helposti ilmaisella PhotoScape -kuvankäsittelyohjelmalla. Sen voi ladata täältä. Viestin lisääminen isänpäiväkorttiin –video kertoo, kuinka lisäät terveisesi kuvaan PhotoScape –editorilla. Samalla ohjelmalla voit myös pienentää kuvia. Löydät kaikki joulukorttini Picasa –kansiostani. Kunkin kortin yhteydessä oleva kuvateksti kertoo, voiko korttiin lisätä omia terveisiä. Korttini on tarkoitettu vain yksityiskäyttöön, joten niiden jakaminen tai myyminen ei ole luvallista.

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Unessa suojelusenkelin kanssa

Voit suurentaa kuvan luonnolliseen kokoonsa klikkaamalla sitä hiirenosoittimella.

Lisää suomenkielisiä runojani osoitteessa: http://www.yellingrosa.com/runot01.htm