Leikkimielinen kilpailu

Ystävänpäivä on vietetty ja kortit lähetetty. Juhlapäivä tiesi pientä nousua myös minun postikorttieni selailussa. Helmikuun 9 päivän artikkelissa ”Uusia ilmaisia ystävänpäiväkortteja” leikittelin ajatuksella, kumpi tulee olemaan suositumpi hippo- vai kukkaystävänpäiväkortti. Oranssi Virtahevoinen oli sitä mieltä, että ihmiset pitäisivät siitä enemmän kuin perinteisestä kukka-aiheesta. Osittain se oli oikeassa, sillä Free Postcards –kansiossa se avattiin 34 kertaa, kun kukkaystävänpäiväkorttia katseltiin 33 kertaa. Postikortit-kansiossa Virtahevoisella ei ollut onni myötä. Vastaavat luvut siellä olivat 47 ja 51. Takkiin tuli siis Suomen markkinoilla.

Satuaiheisia ystävänpäiväkortteja, yhteensä kuusikappaletta, on katsottu tammikuun 26 päivän jälkeen 216 kertaa Postikortit –kansiossa ja Free Postcards –kansiossa 186 kertaa. Tilastot eivät kerro sitä, kuinka moni on kortteja itselleen ladannut. Se olisi mielenkiintoinen tieto. Olettaisin kuitenkin, ettei käyttäjiä ole läheskään niin paljon kuin korttien katselijoita. Prosenttilukua en ryhdy arvailemaan. Se, että tarjoan myös mahdollisuuden omien terveisien ja allekirjoituksen lisäämiseen joihinkin kortteihin, nostanee käyttökynnystä. Sellainen on harvinaista Internetissä, mistä saadaan yleensä enimmäkseen valmiita (ilmais)hyödykkeitä.

Korttieni ulkonäkö tulee edelleen olemaan yksilöllinen, vaikka perinteiset kortit kävisivät varmasti paremmin kaupaksi. Niiden tarjoajia Internetissä on jo yli kysynnän, joten ehkä jossain vaiheessa uudenlaisiin kortteihin totutaan ja niitä jopa halutaan. Tämän todennäköisyys on kuitenkin pienentynyt kuluneen vuoden aikana, jona olen tarjonnut ilmaisia korttejani yleiseen käyttöön. Kesällä kortteja katsottiin muutamassa päivässä yhtä paljon kuin niitä on nyttemmin katsottu viikossa. Tämä viittaisi siihen, että uusia katsojia ei ole ilmaantunut ja vanhat vierailijat ovat selanneet vain uusimpia kortteja.

Postrahavasta osa 2

Latasin 23 päivä tammikuuta Internetiin ensimmäisen YouTube-videoni, Postrahavasta osa 2. Olen iloisesti yllättänyt, että sitä on katseltu tähän mennessä 156 kertaa. Tietysti heti, kun menen tällaista ääneen lausumaan, näyttökerrat valahtavat alas kuin lehmänhäntä. Koputan puuta. Toivotaan kuitenkin, että asian toteaminen vaikuttaa positiivisesti eli sen ansiosta ainakin muutama uusi ihminen käy videon katsomassa. Seuraan vastaanottoa senkin takia, että olen aikeissa pystyttää postrahavaille jutuille oman sivun Yelling Rosan sivuille. Se riippuu vähän siitä, miten kansanomaisuus otetaan vastaan. Pääset katsomaan videota klikkaamalla tätä. Olen kirjoittanut enemmän aiheesta Muistikirjan Postrahavaita runoja –artikkelissa 23 tammikuuta.

Suomen kieli on neutraali

Vanhoilla kulttuurikielillä, joilla on vahva urbaani tausta, on assosiaatioiden painolasti. Sain huomata tämän, kun käänsin kaksi mietettäni englanniksi Weblogiini. Suomen kieltä käyttäessäni minulla ei ollut minkäänlaisia ongelmia, sillä meidän ihminen -sana ei ole rasitettu sivumerkityksillä siinä määrin kuin englannin kielen man -sana, joka on lähin vastine. Yritin toki käyttää human being-  ja one -sanaa. Ne kuulostivat naiiveilta. Homo sapiens toi taas muita aatoksia mieleen puhumattakaan, ettei se olisi tässä yhteydessä ollut suorastaan naurettava.

Kokeiluni eivät tuottaneet tulosta. Minun oli tyydyttävä man -sanaan, kun käänsin ihmissanan englanniksi. Samalla leikin ajatuksella, että englannin kieleen keksittäisin neutraali sana kuvaamaan ihmistä yleensä. Se oli vieläkin hirtehisempää kuin ihminen -sanan kääntäminen. Ensimmäiseksi kaavailin, että neutraali sana ihmiselle olisi man, kun taas haluttaisiin puhua miehistä, käytettäisiin heman-sanaa ja naisista puhuttaessa sheman-sanaa. En tullut eri kokeiluista tämän hurskaammaksi.

Neutraalin sanan puuttuminen on kuitenkin melkoinen puute englannin kielessä, koska man-sanan käyttö pitää yllä vanhoja asenteita. On myös sanomatta selvää, että jos sen käyttö koituu jommankumman sukupuolen hyväksi, se ei ole naissukukunta. Tällaisella on valtava piilotajuinen asennemerkitys, mutta varmasti ongelman ratkaiseminen kuuluu sosiologeille ja kielitieteilijöille.

Tässä sitten itse mietteet:

Paradoksin parodoksi Paradoksi on siinä että, kaikki voi olla mahdollista, mutta ihminen puhuu sitä vastaan. 8/2 -12	The Paradox The Paradox is there that everything can be possible, but a man is against it. 8/2 –12
Ristiriita Ihminen on itsensä ristiriita. 9/2 -12	Disagreement A man is his disagreement. 9/2 -12

Lisää runoja löydät Runoja –sivulta. Pääset sinne tästä.

Uusia ilmaisia ystävänpäiväkortteja

Neiti Oranssi Virtahevoinen

Oli perjantaiaamu 20 päivänä tammikuuta 2012 ja olin viimeistä päivää evakossa, kun unohduin piirustelemaan. Se on sellaista puuhaa, ettei oikein pidä silmällä, mitä piirustuskäsi tekee. Pohdiskelin kahtatoista kaverillani viettämääni vuorokautta ja olin onnellinen, että putkien pinnoitustyö oli vihdoin ohi ja pääsisin illalla omaan pikku mörskääni. Kun vihdoin havahduin mietteistäni, minua katseli oranssi virtahevon näköinen luomus. Alusta pitäen kävi selväksi, että se on aivan erityisen omapäinen yksilö.

Ensi töikseen se ilmoitti nimekseen Oranssi Virtahevoinen, mihin minä totesin sen olevan mahdotonta, kun näytät kokolailla neiti Hippopotamus amphibiukselta eli lyhyesti hipolta. Sellaiseksi en nyt kyllä ala, se tiuskaisi. Nehän joutuvat Osuuspankin ikkunaan ja haalistuvat auringossa. Huomasin, että on parasta olla väittämättä vastaan ja antaa sen höpöttää omiaan. Kunnes nyt, ystävänpäivän alusviikolla, kun se on keksinyt olevansa mainio ystävänpäiväkortin aihe. Silloin aioin löydä pisteen koko sen olemassa ololle ja mietin, että piirustelu on oikeastaan vaarallista. Toisaalta, kun katsoin sitä uudestaan, niin oli se niin sympaattinen, että minun oli säilytettävä se. Panin Hevoisen paperikasan alimmaiseksi.

Sieltä sen viheliäisen onnistui luikerrella uneeni. Niinpä aamulla muistin Hevoisen sanoneen, että kortin taustan pitää olla valkoinen, ja hän on ehdottomasti kortin vasemmassa reunassa ja Hyvää ystävänpäivää -teksti on oikealla. Koko komistus pitää reunustaa oranssilla kehyksellä, joka on kaksi prosenttia suurempi kuin kuva. Olin vissiin unesta vielä sekaisin, kun avasin kuvankäsittelyohjelman ja tein työtä käskettyä. Oranssi Virtahevoinen oli paremmalla tuulella kuin koskaan ja nauraa hörötti kehyksien sisällä. Hyvää mieltä sillä on kova halu levittää, joten päätin toteuttaa sen toiveen ja ladata sen Postikortit -verkkoalbumiini muiden korttien joukkoon.

Lisäsin kyllä, että lataan albumiin joka tapauksessa perinteisen kukka-aiheisen ystävänpäiväkortin, jollaisista ihmiset tykkäävät. Hevoinen tokaisi, että mitä hauskaa jossain kukassa on. Eihän se edes osaa nauraa niin, että muutkin ilahtuvat. No, katsotaan sitten, sanoin, kumpi meistä on oikeassa, sinä hohotuksesi kanssa vai minä ojentamassa korrektisti ystävänpäiväkukkaa yleiseen jakeluun. Ehti tuo siihenkin väliin sanoa, että pane mukaan paljon vaalean punaisia sydämiä. Nehän kertovat kaiken ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Ok, mutta kysehän on rakastavaisten ystävyydestä ja ne ovat sydämenasioita. Jätin silti kertomatta piirustelun tulokselle, että teen sen suunnittelemasta kortista myös tekstin osalta editoitavan version. Sitä se ei olisi niellyt mukisematta.

Tässä on tänään Picasan Postikortit-verkkoalbumiin lataamani kortit:

Löydät ne oikeassa koossa täältä.

Omien terveisien lisääminen hippoystävänpäiväkorttiin on neuvottu täällä.

Hyvää Ystävänpäivää kaikille.
Oranssi Virtahevoinen, niin ja mie.

JK. Toistamiseen toivotellaan, tiedän sen, mutta edelliskerralla 28.1.2012 ei ollut tietoa Virtahevoisystävämme toiveista.

Paranormaali

Muutama ilta sitten keskustelin ystäväni kanssa paranormaaleista ilmiöistä. Lähtökohtana oli näkemämme televisiodokumentti, joka käsitteli asiaa melko puolueettomasti. Siinä hässäkässä tuttavani ihmetteli sitä, miksi noin erikoisella kyvyllä on niin vähän käytännön vaikuttamisen mahdollisuuksia, kun ei se estä onnettomuuksia eikä ihmisiä tekemästä tyhmyyksiä. Tietysti aivan perusteltu kysymys, enkä minä osannut tiedusteluun vastata.

Myöhemmin kysymys askarrutti tykönäni ja funtsin, että en osaa sanoa, olisiko yliluonnollisia kykyjä olemassa, mutta paneutumatta tähän puoleen, on mietittävä mahdollista. Joka tapauksessa kyky ei olisi erillään ihmisestä, jos hän sellaista osaisi käyttää. On siis todennäköistä, että yliluonnollisen ominaisuudet eivät sinänsä poikkeaisi muista ihmisen havaitsemiseen käyttämistä välineistä. Aistit, jotka ovat mahdollistaneet ihmisälyn kehittymisen, eivät toimi minkään periaatteen pohjalta. Ihmisen korkea moraali ei estä häntä näkemästä epämoraalisia asioita, eikä hänen halunsa rauhasta tee aisteista sellaisia, että ne ajaisivat vain rauhanasiaa. Tunteminen ja kokeminen ovat ihmisyyden mahdollistajia. Tässä yhteydessä inhimillinen ja ihmisyys eivät saa mennä sekaisin. Ihmisyys on aate ja tuntemisen ja kokemisen välineet ovat osa ihmisrakennetta, inhimillistä, joka ei vielä edusta mitään erityistä suuntautumista.

Tietysti tämä on laiha lohtu niille, jotka kuumeisesti etsivät vastausta tämän kaltaisiin kysymyksiin. En kuitenkaan spekuloi mahdollisuudella, mutta olen vakuuttunut, että uusi inhimillinen ulottuvuus ei voisi poiketa inhimillisyydestä yleensä. Uudet kartoittamattomat kyvyt eivät poista ihmisyyden problematiikkaa. Tietysti inhimillisen rajoja ne muuttaisivat, mutta rajat eivät vielä poista rajoja. Siihen tarvitaan ihmisen ponnistuksia, jotka ovat saavutettavissa älyn puitteissa. Sen kasvu ja mahdollisuudet ovat tutkimattomat, mutta toivottavasti tulevaisuudessakin ihmisyyden valjastamat. Vaikka maailmassa on paljon epäkohtia, olemme me myös rakentaneet elämäämme positiivisella tavalla. Siitä on hyvä jatkaa.

Tällainen vapaamuotoinen värssy tästä tiivistyi:

Paranormaali

Ei paranormaalikyky
ole pelkkää ihmetystä.
Eihän näkökykykään rajoitu
vain merkillisten asioiden
havaitsemiseen.
Jos yliluonnollinen on
osa ihmisluontoa,
siihen liittyy kaikki
inhimillinen.
2/2 -12

Tämä merkitsee varmasti eri ihmisille eri asioita, mutta minulle se antoi uskoa. Mikään ei ole automatisoitu tekemään asioita. Se antaa meille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin. Olisi totaalisen orjuuttavaa, jos jokin kyky poikkeaisi ihmisyydestä niin paljon, että sen olemassa olo aiheuttaisi sekasortoa.

JK. Lisää runojani ja vapaamuotoisia ajatusvärssyjäni löydät Runoja-sivulta. Pääset sinne klikkaamalla tätä.

Helmikuun kuva

Olen vaihtanut Kuvia – sivulleni helmikuun kuvan. Se on nimeltään Ystävät. Näet siinä Faunin ja Voikukkakeijun metsänsä edessä. Pääset katsomaan kuvaa klikkaamalla tätä. Ikiaikaisen ystävykset –artikkeli kertoo Faunin ja Keijun tarinan. Voit lukea sen täältä. Jos et näe Ikiaikaiset ystävykset –otsikkoa, vieritä sivua alaspäin.
Fauni- ja Keijuaiheiset ystävänpäiväkortit löytyvät täältä.

Uusia, ilmaisia ystävänpäiväkortteja

Löydät uusien ystävänpäiväkorttien esittelyn täältä. Tänä vuonna korteissani on ikiaikaiset ystävykset Fauni ja Voikukkakeiju, jotka ovat eläneet pohjoisella havumetsävyöhykkeellä aikojen alusta saakka. Siis neljä miljardia vuotta niin kuin yleisesti uskotaan maapallon iäksi, vaikka jotkut tiedemiehet pitävät lukua liian suurena. Aluksi täällä ei tietysti ollut metsää. Miten se syntyi? Sen voit lukea Muistikirjastani. Sieltä löydät myös Faunin ja Voikukkakeijun kuvat. Heillä on tärkeää asiaa sinulle.

Jos haluat mennä ensin katsomaan kortteja ja lukea vasta sitten olentomme tarinan. Sekin käy päinsä. Kortit löytyvät Picasan Postikortit –kansiosta. Korttien kuvateksteissä on linkki Muistikirjaan ja tarinaan.

Niin, että hyvää ystävänpäivää ja muista lähetellä kortteja.

Postrahavaita runoja Muistikirjassa

Olen ladannut pienen näytteen arkisista jutturunoistani Muistikirjaani. Mikäli postrahavaat runoni ottavat tuulta purjeisiin, pystytän niille oman alasivun Runoja –sivulleni. Tämä on vielä korkeassa puussa. Juuri nyt innostuin esittelemään niitä videolla, koska ne olivat valmiiksi lausuttuina. Olen taltioinut niitä kännykkäni sanelutoiminnolla muistiin. Yhdistin äänen ja kuvankäsittelyohjelmassa kuviksi editoimani sanat videoksi Magix Movie Edit Pro –editorissa.

Jos olet kiinnostunut aiheesta, voit tutustua näytteisiin kirjoitettuna ja lausuttuna Muistikirjani Postrahavaita runoja –artikkelissa. Pääset sinne klikkaamalla tätä. Sivulla olevaa YouTube –masinaa klikkaamalla pääset katsomaan videota myös YouTubeen, jolloin videon kokoa voi säätää aina koko näytön kokoiseksi.

Termi postrahavas tulee siitä, että olen kuullut puhuttavan kansanomaisuuden katoamisesta, mutta arkiset jutut, jotka ovat innostaneet minua, kertovat aivan toista tarinaa. Kansanluonne elää ja voi hyvin globaalisuudesta huolimatta. Kaikille rahavaus ei sovi. Joillekin se on liian brytääliä. Ilman huumoria ei tästä nyt selviä.