perjantai 25. toukokuuta 2018

конферансье

Грустная жизнь развлекает нас.
Если она бы не делала так,
мы были бы меланхоличными
и лежали под землей.
© Yelling Rosa
25/5 -18


Viihdyttäjä


Surullinen elämä viihdyttää.
Jos se ei tekisi niin,
me olisimme alakuloisia
ja lojuisimme maan alla.
© Yelling Rosa
25/5 -18


Entertainer  


The sad life is entertaining us.
If it didn’t that, we would be
Always deep under the ground.
The real smart things are
More cunning than our need
To fix what is not broken.
© Yelling Rosa
7/5 -18

perjantai 11. toukokuuta 2018

Любовь – это чудотворная

Любовь – это чудотворная.
Я летаю на Луну с тобой
не выходя из кровати.
© Yelling Rosa
7/5 -18

Love Is Magnificent 

Love is a magnificent thing.
I fly to the moon with you
While lying on the bed.
© Yelling Rosa
7/5 -18

Rakkaus on arvaamaton 

Rakkaus on arvaamaton juttu.
Päädyin kanssasi kuuhun
sängyssä loikoillessa.
© Yelling Rosa
7/5 -18

lauantai 7. huhtikuuta 2018

Моя любовь

Моя любовь

Космос улыбается мне.
Он думает, что я хороший.
Радость Бога – моя любовь.
© Yelling Rosa
2/2018

Rakkauteni

 Avaruus hymyilee minulle.
 Sen mielestä olen mukava.
 Ilo Jumalan on rakkauteni.
 © Yelling Rosa
 2/2018  



Words, Music, Recitation and Instruments by Yelling Rosa

torstai 15. maaliskuuta 2018

Moni kakku päältä kaunis

80  Recycled by Yelling Rosa

 

Hieno kuva, joka antaa ostajalle hyvä mielen. Käytetäänhän tästä plastiikasta uudelleen 80 prosenttia. Silti, jos ei anna tuon tekstin liikaa tuudittaa hyvän olon tunteeseen, voi helposti kysyä, miksei tuosta materiaalista käytetä 100 prosenttia. Se olisi mahdollista siten, että itse kynäkuoreen myytäisiin irtosäiliöitä kunnes kuori menisi niin huonoon kuntoon, että se olisi vietävä kierrätykseen. Vanhan muovin kierrätysominaisuudet olisivat ehkä hiukan huonommat, mutta eivät olemattomat. Säästöä olisi tullut, kun kuorta ei pantu joka kerta kierrätykseen, kun säiliö loppui. Monesti unohdetaan se, että kierrättäminen vaatii melkoisesti energiaa, minkä tuottaminen syö uusiutumattomia energialähteitä.

Jos valtiovalta määräisi standardit säiliöille, kynän valmistajat ohjailtaisiin tekemään vakiokuoria, joissa olisi vakiokierteet tulpalle, jonka avaaminen mahdollistaisi uuden säiliön pujottamisen kynään. Standardit olisivat tervetulleita kaikille tuotantoaloille. Nykytekniikan valmistamisessa standardit toisivat merkittäviä säästöjä. Insinöörit voisivat laskea vakiopinta-alat eri tietotekniikkaosille, jolloin tietokonekuoret voisivat palvella helposti yli 50 vuotta. Nyt moni designeri kauhistelee mielessään, millainen sellainen maailma olisi, missä kaikki laitteiden koteloilla olisi vakiomitat. Heille lohdutukseksi pyydän miettimään, mitä kaikkea Lego-palikoista voi rakentaa, vaikka ne ovatkin vakiomittaisia. Vakiomittaisten laitekoteloiden panelointi antaisi rajattomat mahdollisuudet.

Sitten joku toinen tätä lukeva korottaa äänensä työpaikkojen puolesta, mutta ei standardointikaan ilman ihmisiä toimisi. Tietysti on tiukempi kysymys, kuka heille maksaisi palkkaa. Valtiovalta, kun ei näe mitään muuta mahdollisuutta kuin kulutuksen lisäämisen elintason ylläpitämiseksi. Tuotteiden hintoja nostaminen olisi johdonmukaista, koska hyödykkeiden elinkaari oleellisesti pidentyisi. Tuotteiden leasing voisi olla myös asiallista, jolloin laitevalmistajat voisivat pitää huolen kierrätyksestä saaden siitä lisätuloa sekä siitä, että laitteen käytöstä maksetaan pitkällä aikavälillä. Myös koneita olisi verotettava.

 

02 Recycled 02 by Yelling Rosa

Tällainen läjä muovia ja pahvia tarvitaan kahteen 1,8 metrin johdon pakkaamiseen. Siinä saa ahjot hehkua punaisena, kun tuokin plastiikka on saatu kierrätettyä – ja liekö edes kierrätettävää materiaalia. Minä, kun olen tällainen vanha pieru, muistan ajat, jolloin elektroniikka-alan liikkeissä oli takahuoneessa työntekijöitä, jotka juottivat asiakkaille vain ja ainoastaan heidän tarvitsemansa johdot liittimineen. Vielä 60 -luvulla, vaikka maailmassa oli paljon vähemmän varallisuutta, ei kukaan sanonut, että tällaiseen ei ole varaa. Miettikääpä sitä merkittävää vähennystä ilmakehän kuormitukselle, kun maailmassa rahdattaisiin vain raaka-aineita ja puolivalmisteita lopullisen työn tapahtuessa paikallisesti.

Tuli tuosta pakkausvimmasta mieleen eräs keskustelu nuoren puotitytön kanssa. Sanoin lähinnä itselleni, että ei ennen tarvittu tällaista määrää krääsää pienen ostoksen ympärille. Tyttö syöksyi valppaana valistamaan, että pakkaaminen tapahtuu hygienian lisäämiseksi, ettei bakteerit leviä. Sinänsä loogisia väitteitä, koska olimme ruokavalintakaupassa. En viitsinyt vastata mitään, että mene tuonne hedelmä- ja vihannestiskeille, ja katso kuinka ihmiset hierovat likaisin käsin elintarvikkeita, joita sitten myydään kuin ei ikinä muovikelmupaketteja olisi keksittykään. Pakkaamisen innostus perustuu siihen, että se tapahtuu automaattisesti koneiden avulla ilman ikäviä ihmisiä synnytyksineen ja sairastumisineen. Ja masinoita ei veroteta.

Tällaisia päässäni liikkui 15 päivänä maaliskuuta 2018, kun johtoja ja kyniä ostin. Kirjasinpa tänne, vaikka eipä ihmiset ole valmiita muutoksiin. Voihan tämän kääntää filosofian saralle sanomalla Descartesin lailla: ”Cogito, ergo sum.”

Jaa:

perjantai 23. helmikuuta 2018

MarsEdit 4

Tämä on ties mones kerta, kun koetan saada homman toimimaan offline-editorilta pilveen. Windowsin puolella ongelma on tehdasastuksien palauttamisen jälkeen niin vakava, että joutunen asentamaan käyttöjärjestelmän kokonaan uudelleen ennen kuin mikään toimii. Täällä Macin puolella tämä MarsEdit 4 on jo toinen editori, mitä kokeilen. JustBlog -niminen editori toimii kyllä, mutta sillä ei saa yhteyttä Blogger -alustalla toimivaan blogiini, Yelling Rosan Blogger.

Sitten taas pähkäilyä, kun tämä editori ei ole tuttu eikä oikein Mac -käyttöjärjestelmäkään.  No, kyllä tuo kuvan tuominen oli helppoa, kun löysin Media-painikkeen.

00 MarsEdit 4 C Yelling Rosa 02

 

Sitten pitäisi tietysti testata, miten tänne saa YouTube -videon ja/tai muuta musiikkia ennen kuin innostun liikaa tähän editoriin. Seuraavaksi kuitenkin on syytä kokeilla, saanko postia myös Bloggeriin. Wordpress -alusta on kokeiltu ja hyväksi todettu.

Materiaali meni Bloggeriin, joten seuraavaksi on sitten tutkittava tämän MarsEdit 4 muita ominaisuuksia. Välillä tämä ohjelma ehdottaa, että editoisin tekstiä BBEdit -nimisessä, ilmeisesti, editorissa, mutta sellaista en ole vielä asentanut. Täytyy asentaa se, jos tämän kanssa tulee seinä vastaan.

https://www.youtube.com/watch?v=WSqptf_3oIk&feature=BFa&list=ULvYHqSklHiho

YouTube -videon lisääminen tapahtui siten, että painoin hiiren kakkospainiketta MarsEditin editointi-ikkunassa ja valitsin pudotusvalikosta ”Paste HTML Source” -komennon. HTML -koodin sain YouTube -videon alapuolelta painamalla Jaa-painiketta ja seuraavassa näkymässä valitsin Upota -sanan, jolloin sain HTML -koodin.

lauantai 3. helmikuuta 2018

Versión Revisada

Mi padre era gitano en el pueblo.
A los dieciséis años abandonó su hogar.
Cambió su sangre roja por el traje de negocios
del hombre blanco.
El corazón de mi hermana llora.
Ya no se le permite bailar
flamenco,
intenso latido
de vagabundos.
Mi guitarra arde en el fuego,
y las partituras están mojadas.
© Yelling Rosa
16/6 –17

Below you see the table where my version is revised. The translator who did these corrections doesn’t want her name to be published. You’ll find the unrevised version at: https://yellingrosa.wordpress.com/2017/06/17/mi-padre-era-un-gitano/

Mi padre era gitano © Yelling Rosa

Pequeña gitana por Yelling Rosa:

Pequeña gitana por Yelling Rosa

Marcus Scriptor translated the poem in Interlingua: You can read his poems in Interlingua at: http://poemasepensatas.blogspot.fi/

Mi patre esseva un tsigano

Mi patre esseva un tsigano in le village.
In le etate de dece-sex annos ille lassava su domo.
Ille cambiava su rubie sanguine
al costume commercial del homine blanc.
Le corde de mi soror plora.
On non la permitte ballar le flamenco,
le intense rhythmo del vagabundos.
Mi guitarra arde in le foco
e le partitura es molle.
© Yelling Rosa
16/6 -17

sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Sinuun turvaan

Kun ajattelen sinua,
ymmärrän taruolennot.
Ei ihmiset usko todeksi
niin kaunista kuin sinä.
Mutta sinuun turvaan:
En likaa ihoa käsillä,
puhetta vastauksilla.
Joka ilta käyn levolle
silmiesi tuudittaessa
minut uneen.
© Yelling Rosa
27/1 –18

Lisää suomenkielisiä runojani osoitteessa:
http://www.yellingrosa.com/runot01.htm

Jag litar på dig

När jag tänker på dig,
hör jag alla berättelserna.
Ingen kan föreställa sig
något så vackert som du.
Men jag litar på dig.
Jag smutsar inte huden,
orden med frågorna.
Varje kväll när jag
gå’ ensam till sängs,
vyssjar dina ögon
mig i sömnen.
© Yelling Rosa
27/1 –18

Mina dikter på adressen:
http://www.yellingrosa.com/dikter01.htm