Lisää suomenkielisiä runojani osoitteessa: http://www.yellingrosa.com/runot01.htm
My song named Love for a Little While (Keskustelu motellissa) is on the background of my Xmas Card by Yelling Rosa Video. Video tells how we can add own greetings to the postcard using PhotoScape Photo Editor. Many may wonder what that song has to do with Christmas. The relation is temporal. I was on tour before Christmas Season in 1980s. There and here were bigger or smaller conflicts which didn’t respect at all the Christmas spirit. Radio, television and newspapers told about the violent conflicts in the world. At that same time I met a soul mate at one of those taverns where I stayed overnight. We talked about violence on earth. Our conversation and news popped up on the paper and my song saw the daylight.
We, a man and a woman, are confused about situation. Somehow it seems to us that we don’t have a right for a personal happiness when there is so much sorrow around us. Finally we decide to give a chance for intimacy and let the candle of love light. Words follow a stream of consciousness in order to keep the knotty context alive simultaneously with the flame of tenderness. Below words like they are on the video. The song is recorded in 1992 at my friend’s studio in Tornio. Aaron Anttoni and I had a duo called Forelli. I sing the song and Aaron accompanies me and sings a second voice. You can read more about us in Finnish at http://www.yellingrosa.com/musiikki01.htm
More about the postcard at https://yellingrosa.wordpress.com/2013/12/15/blue-eyes-wish-you-merry-christmas-and-bright-new-year/
Keskustelu motellissa (Yelling Rosa) | Love for a Little While (Yelling Rosa) |
1. | 1. |
Olen kiertänyt majatalot, | I have gone through the taverns, |
likaa lattioilla, | dirt on the floors, |
ryppyisiä lehtiä, iltauutisia, | wrinkled newspapers, evening news, |
verta kaikkialla: | blood everywhere; |
verta asvaltilla, verta kaakeleilla, | blood on the asphalt, blood on the tiled walls, |
verta hietikolla | blood on the sand |
ja sinä kysyt, kuka osaa | and you’re asking me who knows |
rakastaa. | How to love. |
Kertosäe | Chorus |
Mä vastaan sulle, ei kukaan, | I’m telling you, nobody, |
mä vastaan sulle, ei kukaan. | I’m telling you nobody. |
Kukaan ei osaa täällä | Nobody here knows |
rakastaa. | How to love. |
2. | 2. |
Se estä ei sua riisumasta | It won’t stop you from undressing |
iltapukuasi, | your evening gown, |
meitä yhdessä sytyttämästä | us together from lightning a candle |
pöydällä kynttilää. | On the table. |
vai tahdotko meille maailman luoda | or do you want to create the world |
ilman vääryyksiä | without injustices |
ja minä sanon, sellaista ei | and I’m telling you, there’s not |
olekaan. | Such a thing. |
Kertosäe | Chorus |
Sä puhut mulle maailmaa | You’re talking about the world, |
aivan omaa maailmaa, | your very own world, |
jossa voisit hetken aikaa | where you could love |
rakastaa. | For a little while. |
© Yelling Rosa Production |
Please, be patient it might take a little while before you see the video below.
Kolmen runokokoelman julkaisseena henkilönä tiedän, että yksi vaikeimmista tehtävistä on runokokoelman hahmottaminen, kun runotkaan eivät ole vielä lopullisessa kuosissaan. Jos kokoelman visuaalinen ja ajatuksellinen puoli eivät kulje käsikkäin tuloksena voi olla toisistaan erillään olevia ajatuksia ilman yhteistä sitovaa teemaa ja juonen kaarta. Kun runot näkee kirjamuodossa heti, kirjan kokoaminen on helpompaa. Tästä on siis kyse.
Olen valinnut Sigil –editorin, koska se on ilmainen ja sitä voi käyttää myös pelkistetysti. Sigilin käyttöliittymän kieleksi olen valinnut englannin koska, käyttäjän ohjekirja on englanniksi ja olisi työlästä miettiä, mitä suomen sana ja/tai editorin painikkeen nimi on englanniksi. Jos Sigil asentuu koneellesi suomenkielisenä. Muuta käyttöliittymän (interface) kieli englanniksi. Pääset asetuksiin klikkaamalla tietokoneesi näppäimistön F5 –näppäintä. (Itse en saanut englantia käyttöliittymäkieleksi ennen kuin ensin vaihdoin kieleksi italian, käynnistin ohjelma uudelleen ja sitten valitsin englannin kielen. Asetukset astuvat voimaan ohjelman uudelleen käynnistyksen yhteydessä.) Netistä löytyy paljon ePub –kirjojen lukijoita, joita kukin voi kirjansa tehtyä etsiskellä. Olen valinnut tähän artikkeliin Adobe Digital Editions –nimisen lukijan. Sigilissä lukeminen on hankalaa, koska esilukuruutu jää niin pieneksi. Sen saa Sigilissä esille F10 –näppäimellä. Sigil toimii Windowsissa, Macissa ja Linuxissa. Tällä kertaa työskentelemme Windowsissa.
Sigilissä ei ole suomen kielen oikolukuohjelmaa. Kehotan kuitenkin, ettet tuo tekstiä muista ohjelmista Sigiliin, vaikka se onkin mahdollista. Toisen ohjelman asetukset voivat siirtyä Sigilin HTML –koodiin. Itselleni kävi juuri näin. Kopioin Wordista oikoluettua tekstiä ja liimasin sen Sigilin kirjoituspaneeliin. Kaikki näytti hyvältä Adobe Digital Editions –lukijassa, mutta ei enää esimerkiksi Googlen lukijassa.
Tarkista aina kaikki materiaali ja ohjelmat, jotka lataat koneellesi virustorjuntaohjelmalla ennen käyttöönottoa. Tämän artikkelin tekijä ei vastaa, jos kirjan taittokokeilusta koituu koneellesi haittaa. Tämä on yleinen käytäntö ilmaismateriaalin suhteen, minkä olet varmasti havainnutkin, kun olet lukenut käyttöehtoja.
Esittelee Adobe Digital Editions –lukijan käyttöä
Niksejä Sigil -editorin käytöstä.
Lataa oheismateriaalit:
Malline 01, Video 01, Lukija;
Malline 02, Video 02, Sigil –editori
Yksi väite, jonka usein kuulee Linux –käyttöjärjestelmän ylivertaisuutta ylistettäessä on se, että systeemi on viruksista ja muista haittaohjelmista vapaa. Edelleen törmään tuon tuosta nettiartikkeleihin, joissa tällaista esitetään. Tosin nyttemmin olen nähnyt myös blogikirjoituksia, joissa sanotaan viruksien olevan mahdollisia, mutta käytännössä niistä ei ole mitään kiusaa.
Varovaisena miehenä olen alusta alkaen asentanut palomuurin ja virustorjunnan Linux-koneeseeni. Eilen kannettavaan Linux -tietokoneeseeni sitten ilmestyi haittaohjelma, joka avasi tuon tuostakin Koti–kansioni. Kun sitten ajoin virustorjuntaohjelman koneeni Koti-kansiosta löytyi kaksi virusta:
Linux Mintin Ohjelmistohallinnasta asentamani ClamTK –virustorjuntaohjelma (ks. kuvat) poisti löydetyt virukset. Ne ovat tulleet asentaessani Firefox –selaimeeni lisäosia.
Tuollaista on oikeastaan mahdotonta välttää muutoin kuin jättämällä lisäosien asentamiset väliin. Siellä ne nämäkin sisarukset lymyilivät Firefoxin lisäosaluettelossa täysin viattoman näköisinä, enkä saanut mitään varoitusta niitä asentaessani. Virustorjuntaohjelma voi luokitella paketin turvalliseksi, mutta kun se asennetaan tilanne ei ole enää sama. Ehkä Linuxille on olemassa jokin hiekkalaatikon (sandbox) tapainen paikka, missä purettuja paketteja ja/tai valmiita lisäohjelmia, jotka ovat asennetut ohjelmistohallinnan ulkopuolelta, voisi testata. Alkaa kuitenkin mennä liian monimutkaiseksi. Virustorjuntaa laajempi haittaohjelmavahti olisi tarpeen, mutta jos sellaista ei löydy graafisella käyttöliittymällä, saatan luottaa palomuuriin ja ClamTK –virustorjuntaohjelmaan. Jos systeemi menee kuralle, koko järjestelmän uudelleen asentaminen ei kestä edes tuntia ja päivitykset ovat ladattu ja asennettu muutamassa tunnissa toisin kuin Windowsissa, jossa koneen päivittäminen kestää päiviä.
Silti, jos Linux Mint –jakelu (distro) tarjoaisi yhtä loistavan tekstinkäsittelyohjelman kuin Word, sieltä löytyisi HTML5 FlipBook –editori ja hyvä sekvensseriohjelma, en hetkeäkään empisi Windowsista luopumisesta. Jopa yhtä suuri haittaohjelmien määrä ei pitäisi minua tuolloin Win-miehenä. Linux on nimittäin paljon nopeampi kuin Windows ja sen huolto-ohjelmat ovat ilmaisia eikä siellä ole turhaa mainossälää. Olisin valmis jopa maksamaan tekstinkäsittelyohjelmasta, jossa olisi yhtä hyvä suomen kielen oikoluku kuin mitä on Microsoftin Wordissa. Niitä odotellessa on käytettävä molempia koneita. Kokeilin Wordia WINE:n kautta, mutta se tökki jonkin verran.
Kaikkea hyvää ja toivotaan, että tietotekniikka kehittyy eikä vain hajaannu yhä uusiin käyttöjärjestelmiin. Totuushan on kuitenkin se, että maailman paras käyttöjärjestelmä olisi se, mihin olisi kelpuutettu kaikki parhaat puolet nykyisistä järjestelmistä: Windows, Mac, Linux ja Android, eikä lainkaan huonoja ;).
Hei,
Lue , mitä Ashraf Benyamin, kouvolalainen ylilääkäri, sanoo Juha Sipilän toimista. Hän toivoo myös, että samaa mieltä olevat jakaisivat tätä sanomaa eteenpäin niin, että se lopulta tavoittaisi Juha Sipilän korvat.
Vetoomus alkaa näillä sanoilla:
Hyvä Pääministeri,
lähetän sinulle tämän viestin median kautta niin, että myös kansa lukee sen. Kansa, joka on valinnut sinut pääministeriksi ja jota olet koetellut viime aikoina. Kansa, joka yrittää turhaan löytää selitystä ristiriitaisille toimillesi …
Ashrafin vetoomus löytyy osoitteesta: https://www.facebook.com/people/Ashraf-Benyamin/530268394?fref=nf
Hyvää ja rauhallista pian alkavaa sunnuntaita.
yr
Suomalaiset ovat huolissaan,
että pakolaiset syrjäyttävät paikallisväestön.
että kristinusko jää islamin jalkoihin,
mutta ihmiset eivät ole huolissaan,
kun pääomat virtaavat maasta ulos,
kun tavarat tuotetaan Aasiassa,
kun maassa ei kohta ole mitään,
mikä kuuluisi suomalaisille,
eikä pakolaisille.
© Yelling Rosa
19/9 –15
Torniossa oli tänään lauantaina 19.09.15 Rajat kiinni -mielenosoitus, joka keräsi noin 300 mielenosoittajaa. He olivat sitä mieltä, ettei Suomi selviä hallitsemattomasta pakolaisvirrasta. Selailin Internetiä ja huomasin, että eri puolilla Suomea on pakolaisvastaisia mielenosoituksia pidetty kahden viime kuukauden aikana useita. Panin merkille myös sen, että media pyrkii vähättelemään näitä mielenilmaisuja sekä mustamaalaan ne rasistisiksi ja epäinhimillisiksi. Itse en ohittaisi noin kevyin perustein nykyistä tilaa vaan katson, että Suomen kaltaiselle 5 miljoonan ihmisen kansalla on lupa suojella omaa identiteettiään.
Suomalaisuuden pahin uhka on kuitenkin itse suomalaiset, jotka eivät suojele omaa maatansa halpatuontia vastaan ja siltä, että Suomen teollisuuslaitoksia ja raaka-aineita myydään pilkkahintaan ulkomaille. On sanomattakin selvää, ettei ulkomaalaisia osakkeenomistajia kiinnosta suomalaisuus siinä määrin kuin tämän maan kansalaisia. Tilanteen korjaamiseksi tarvittaisiin nyt jämerää isänmaallisuutta. Koska Suomi ei talven vuoksi pysty pudottamaan palkkoja niin alas kuin ne ovat talvettomissa halvan työvoiman maissa, meidän on luotava oma kansallinen taloudellinen selviytymisstrategia. Vapaasta kilpailusta ei mikään Euroopan kansa ole hyötynyt, eikä tule hyötymään. Silloin, kun Suomessa rajoitettiin pääomien virtaamista maasta pois, yrittäjätkin olivat pakosta isänmaallisempia.
Suomen kansan tulee vaatia isänmaallisuutta poliitikoilta ja mahtimiehiltä eikä vain itseltään. Yrittäjiltä on myös lupa vaatia parempaa markkinointia ja tilannetajua maailmalla liikennetoimissa muiden maiden kansalaisten mielistelyn sijasta. Ei meidän tarvitse olla pidettyjä vaan tehdä hyviä kauppoja. Jos emme miellytä jotakuta, se on heidän ongelmansa. Kun rakastamme itseämme, pelkäämme pakolaisiakin vähemmän.
Olen leikkauksia vastaan, mutta minulla ei ole mahdollisuutta matkustaa Helsinkiin tuolloin. Suomen kaltaisen pienen maan on mahdotonta kilpailla työn halpuudella muita vastaan jo senkin vuoksi, että talven vuoksi asumiskustannuksemme ovat suuremmat kuin maissa, jossa ei ole talvea. Jos työn halpuus on ainoa kriteeri, niin Suomi olisi varmasti kilpailukykyinen vasta silloin, kun työ on täällä maailman halvinta. Olisivatko kilpailua ja leikkauksia kannattavat tähän itsekään valmiita.
Suomen pitää löytää omat kansalliset keinot, joilla pystymme menestymään maailmassa. Työväestön syyllistäminen ei vie tilannetta parempaan suuntaan. Myös yrittäjillä pitää olla taitoa ja valmiutta uhrauksiin. Toki he kovasti esiintyvät marttyyreina, joilta vain vaaditaan suorituksia. Silti, kun firmat tekevät konkursseja, eivät yrittäjät maksa irtisanottujen työttömyyskorvauksia tai sosiaalimenoja. Ne maksetaan verovaroista, jotka pääosin kerätään työtä verottamalla.
Nokian sekoilut ovat hyvä esimerkki liike-elämän sekoiluista. Juttelin useita vuosia sitten ystävieni kanssa, että Nokian pitäisi myös alkaa valmistaa Android-puhelimia. He olivat äkänneet myös saman tarpeen. Lähetin asiasta kirjoituksia lehtiin, mutta ketään ei moinen kiinnostanut. Sitten, kun Nokia oli pilannut kaikki mahdollisuutensa puhelinpuolella Android-puhelimien valloittaessa markkinat heidän Sympian puhelimilta, alettiin puhua, että oikeastaan Nokian ei alun alkaenkaan olisi pitänyt menestyä, kun Suomi on niin pieni maa. Kukaan ei kokenut olevan vastuussa virheistä, jotka maksoivat tuhansien ihmisten työpaikat ja työttömyydestä, joka rasittaa Suomea vähenneenä veronmaksukykynä. Esimerkiksi Jorma Ollilan kirja "Mahdoton menestys".
Lisää tapahtumasta: https://www.facebook.com/STOP-Palkansaajien-mielenosoitus-189-153500058326222/timeline/