tiistai 23. lokakuuta 2018

Angel Has Come to the Door - Angelus ad ianuam venit

Beautiful are the flowers in the vase
Smiling to me from the table desk.
Through the windows comes
The sweet song of birds.
With the eyes closed
I feel the heaven.
Angel has come
to the door.
© Yelling Rosa
19/10 –18

I have got help from Julian Morgan, the Yorkshire Author, to make the Latin verse right. Julian has studied and taught Latin for many years, most recently at the European School of Karlsruhe in Germany.

Julian is the author of various Latin and Greek puzzle books, as well as the Imperium Latin Course, which can be downloaded free of charge from this link: www.imperiumlatin.com

Angelus ad ianuam venit

Flores pulchri in vase sunt
et vas super mensa est.
Per fenestram aves parvae
carmen dulcem cantant.
Oculos quiete clausis
caelum tranquillum sentio.
Angelus ad ianuam venit.
© Yelling Rosa
19/10 – 18

I got a little help from a couple of my Italian WordPress friends with the Italian verse. Its feeling and touch come close to Latin one. I tried to put the verb at the end of the line, but my friends pointed me in the right direction. It is always a matter of aesthetical taste how much dialect can be worked up. I dropped out ‘Vi sono’ from the beginning of the first line and 4th line is not a perfectly orthodox Italian, but kindly disposed to me.

L’angelo è venuto al cancello

Fiori bellissimi in un vaso
e il vaso è sul tavolo.
Attraverso la finestra arriva
una canzone dolce di uccellini.
Quando chiudo gli occhi,
sento la tranquillità del paradiso.
L’angelo è venuto al cancello.
© Yelling Rosa
19/10 –18

If you like to read this poem in Finnish, you’ll find it at: https://yrosa.wordpress.com/2018/10/21/enkeli-tullut-portille-on/

maanantai 15. lokakuuta 2018

Once I Was Beautiful

Cut Down Mode of Art

If I were Vincent van Gogh today,

I wouldn’t need even one ear.

The acquisitiveness is packed the art

Into the shape of porcelain design

That is out of reach of poor

People’s hearing.

© Yelling Rosa

14/10 –18

Olin minäkin kerran kaunis 11.5.11

He said to me “Once I was beautiful drawing was a distressed one. You shouldn’t upload it to your blog.” I was a law-abiding and did what he said.
Tonight I watched the television document on Irish painter Francis Bacon. He gave one fucking damn to fine aesthetic folks. “Go ahead ugly little creature and distress people around the world,” I say now.

torstai 4. lokakuuta 2018

Suomen kieli on vitun makee juttu

Katselin suomen kieltä käsitteleviä yksityisten ihmisten tekemiä videoita, joissa hyvin monessa vähäteltiin suomen kieltä ja hävettiin suomalaisten junttiutta. Itse taas kielenkäyttäjänä ja muitakin kieliä keskimäärin paremmin osaavana suomalaisena pidän kieltämme joustavana ja ainutlaatuisena. Sen moninaisuudesta kertoo jo tämän jutun otsikko: harvoissa kielissä puhutaan vitun makeista jutuista, mutta samalla omataan kaikissa väestöryhmissä myös asiallinen kielenkäyttö, kun taas esimerkiksi englannin kielen puolella korkeakieltä puhuvat eri ihmiset kuin ne, jotka toistavat sanoja fuck ja fucking.

Yksi seikka, mikä näitä nuoria privaatisti videoita tekeviä ihmisiä ärsytti, oli, se että suomalaiset eivät lausu englanninkielisiä sanoja oikein unohtaen täysin sen, että englantilaiset lausuvat suomea täysin perseestä. Suomalaisuuden vähättelyn vuoksi meidän pitäisi toimia toisten ehdoilla ja sivuuttaa oma kulttuurimme. Sitä paitsi kansan "junttiuden" ansioksi on laskettava se, että suomen kieli on pysynyt eheänä, vaikka kieleemme on otettu lainasanoja siinä, missä niitä on omaksuttu muihinkin kieliin. Brittein saarilla asuva kansa ei ole tässä onnistunut ja englannin kieli on yksi sekasotku ilman mitään johdonmukaisuutta. Se lähestyy jo kreolikieltä.

Tosin ei nämä nuoret tubettajat yllä vielä läheskään viimeiseen tappiin verrattuna siihen, mitä olen aivan lähipiirissänikin kuullut. Ehkä härskein juttu oli se, että eräs tuttavani sanoi: "Suomessa ei ole mitään muuta vikaa kuin suomalaiset". Toinen on taas alkanut sovittaa englannin kielen käytäntöjä suomen kieleen niin, että hän kirjoittaa esimerkiksi osoitteensakin tyyliin 'a John Smith Movie" ilman genetiiviä. Sen verran henkilö on antanut periksi, että laittaa genetiivin (e)n-tunnuksen kohdalle pisteen tyyliin 'Matti Meikäläin. katu'. Jos joku suomalainen alkaisi taivutella englannin kielen verbejä suomalaiseen muottiin, hänelle naurettaisiin päin naamaa. Ei menisi läpi:

I goen, thou goet, he goe jne. homeen.

Itse blogeja kirjoittavana ja kuitenkin, koska suomi on äidinkieleni, parhaiten suomen kieltä käyttävänä, ihmettelen usein sitä, miten huonosti kaikki konetulkit kääntävät kieltämme. Edelleen vielä enemmän kummastuttaa se, etteivät päättäjät ole tästä lainkaan kiinnostuneita, vaikka samalla sanovat olevan tärkeää kaupan ja markkinoinnin kannalta, että myös muut kuin äidinkieli on hallussa. Heidän ja monen muun vasta-argumentti on se, ettei millekään konekääntäjälle ole tarvetta, koska Suomessa englannin kielen opetus on niin korkealla tasolla.

Tällaisten väitteiden esittäjät osoittavat täydellisen tietämättömyytensä, sillä englannin kielen hallitseminen on natiiveillekin vaikeaa. Takavuosina kävin vuoden kestävän englannin kielen ja kulttuurin kurssin, jonka yhtenä osana suoritettiin Cambridgen yliopiston alimman asteen sertifikaatti. Suomalaisen opettajan lisäksi meitä opetti kaksi englantilaista ihmistä. Toinen heistä kertoi, että monet englantilaiset pitävät yöpöydällään englanti-englanti-sanakirjaa. Varsinkin fraasiverbejä opiskellaan.

Jos joku on joskus lukenut englanninkielisiä korkeakoulukirjoja tai väitöskirjoja, on varmasti esittänyt itselleen kysymyksen, että onko tämä englannin kieltä, koska teksti vilisee sellaisia latinapohjaisia sanoja, joita arkikielessä ei käytätetä lainkaan. Myös englannin kielen sanajohdoksien tekeminen on vaikeaa, koska ne eivät rakennu siten, että kaikki sanaluokat johdettaisiin samasta juurisanosta niin kuin yleensä kielissä. Niinpä esimerkiksi orator (puhuja) pitää speech'in (puheen), mutta ei oration'ia. Näiden koukkujen selvittäjän pitää olla todella perehtynyt englannin kieleen siinä määrin, että on epärealistista kuvitella sellaisiin taitoihin kovinkaan monen yltävän, koska kielitieteilijöitä lukuun ottamatta muilla ei ole aikaa käyttää koko elämäänsä yhden kielen oppimiseen. Silti tällainen taso olisi omattava, jotta se markkinointi ja sitä edeltävä small talk onnistuisi.

Sen sijaan, että suomalaiset haukkuvat itseään junteiksi, heidän tulisi antaa arvo itselleen, ja vaatia oikeutta käyttää omaa kieltään ilman suurempaa vaivaa kuin valtakieliä puhuvien ihmisten. Näen tämän perusoikeuden toteutumisen vaativan kielitieteilijöiden ja valtiovallan panosta hyvän suomi-englanti-suomi -konetulkin kehittämiseksi. Tämä riittäisi, sillä esimerkiksi Google -kääntäjä kääntää sitten englannista muihin valtakieliin tyydyttävästi. Tosin venäjän kieli tuottaa vaikeuksia. Silloinkin, kun uskomme Suomen englannin kielen opetuksen olevan riittävän, niin tämän koulutuksen ulkopuolelle on jääneet kaikki ennen 1970-lukua syntyneet. Näin ei sitten muuta kuin innovaattorit töihin, kunnon tulkin saamiseksi isänmaan pilkkahintaan myymisen sijasta.

First Certificatte in English © Yelling Rosa
Sertifikaatin lisäksi olen asunut pitkiä jaksoja Yhdysvalloissa ja lukenut englanninkielistä kirjallisuutta niin, että uskon osaavani englantia keskimääräistä paremmin huomioiden nuoretkin sukupolvet. Silti en koe osaavani englannin kieltä niin hyvin, etteikö kunnollinen konekääntäjä helpottaisi elämääni varsinkin asia-aiheista kirjoittaessani.

PS. Suomessa, kun ollaan, ja itsetunto on heikko, niin joku äärifeministi saattaa älähtää otsikon olevan seksistinen. Erikoista logiikkaa, että sukupuolielimien maininta on sekstistä. Kuitenkin miesten elimistä puhuminen yhtä usein kuin vetää henkeä on luvallista. Näin ollen, jos joku kokee "vitun mageen" seksistiseksi, neuvon häntä lukemaan otsikon seuraavalla tavalla: Suomen kielessä on kyrpää.

PPS. I know that Google Translator is going to translate this text badly but I hope enough well for you to get the idea. By the way, juntti = red neck.

Learn Finnish Free

https://www.finnishpod101.com/video

tiistai 2. lokakuuta 2018

Bedtime Fairy Tales–Сказки на ночь

Posteljooni pudotti eilen (1.10.2018) postiluukustani  Svetlana Bagdasaryan’in toimittaman kaksikielisen “Сказки на ночь” – “Bedtime Fairy Tales” –satukirjan, ISBN 9781539553281. Se maksoi Adlibriksestä tilattuna ja postitettuna 7,10 euroa.

Bedtime Fairy Tales 00 © Yelling Rosa

https://www.adlibris.com/fi/kirja/skazki-na-noch-bedtime-fairy-tales-bilingual-book-in-russian-and-english-dual-language-stories-russian-and-english-edition-9781539553281

Kuten yllä olevasta kuvasta voi nähdä kirjasta ei ole Adlibriksen kautta saatavissa mitään tietoa, kuten ei myöskään se koosta, mikä on kaikille tärkeä tieto. Esimerkiksi itse en pidä minikokoisista kirjoista, koska niitä on vaikea lukea ja sijoittaa kirjahyllyyn. Yleensä nämä tiedot saa Amazon.comista, mistä postitus Suomeen on huomattavasti kalliimpaa kuin Adlibriksestä, joka toimittaa Suomesta tehdyt kirjatilaukset Porvoon varastostaan. Tosin Amazonissa kirjan myyntihinta on edullisempi, joten vertaileminen kannattaa. Itse käytän Saksan Amazonia, jonka käyttöliittymän oletuskieleksi voi asettaa englannin. Tähän on kaksi syytä: postituskulut ovat edullisemmat kuin esimerkiksi Yhdysvalloista ja Saksa kuuluu Euroopan unioniin, vrt. verotus.

Klikkaamalla oheista Amazon.de -linkkiä https://www.amazon.de/Skazki-Bedtime-Bilingual-Russian-English/dp/1539553280/ref=sr_1_1?ie=UTF8&qid=1538452491&sr=8-1&keywords=9781539553281 näet kaikki alla olevassa kuvassa olevat tiedot. Ne eivät ole näin kompaktissa muodossa vaan sinun on vierittävä sivua löytääksesi tarvittavan.

Bedtime Fairy Tales 00a2 © Yelling Rosa

Nyt kun olemme selvittäneet, miten kirjan voi tilata ja miten siitä saa tietoa, voimme mennä itse kirjaan Сказки на ночь – Bedtime stories. Kirjasta löytyy 9 satua, joista kaikki tunnistavat Punahilkan (Красная шапочка -   Little Red Riding Hood). Grimmin veljeksien satuja on kolme kappaletta, yksi Hans Christian Andersenin satu ja kolme venäläistä kansansatua sekä kaksi Charles Perraultin satua, joista toinen on juuri mainittu Punahilkka, ks. alla oleva kuva.

Bedtime Fairy Tales 02 © Yelling Rosa

Kirjan vasemmalla sivulla on satu venäjän kielellä ja oikealla sivulla englanniksi. Teksti on isokokoista, mutta kirja-aukeaman keskelle on mielestäni jätetty liian vähän tilaa, mikä osaltaan puolestaan vaikeuttaa lukemista. Marginaaleihin ei mahdu muistiinpanoja, joten sivuista on otettava yksipuolisia kopioita, jolloin omia muistiinpanoja voi tehdä tyhjälle kääntöpuolelle. Alla olevassa kuvassa on Punahilkka –sadun loppu.

Bedtime Fairy Tales 03 © Yelling Rosa

Minun tapauksessa väli on vieläkin pienempi, mitä se todellisuudessa on, koska nidon omat kirjani. Tosin niitit eivät juuri kahta milliä enempää väliä supistaneet. Kaksi kieltä näin rinnakkain on oiva tapa opiskella omin nokkinensa kieliä. Satujen ja tarinoiden avulla näkee, miten sanoja käytetään luonnollisessa ympäristössä: kerronnassa ja vuoropuheissa.

Puutteista huolimatta edullinen hinta tekee mielestäni kirjan hankkimisen arvoiseksi. Eri mieltä saa olla ja kannattaakin olla, sillä tämä on vain yhden ihmisen näkemys.

Vinkki:

Jos haluat tutkia, jotain yksityiskohtaa lähemmin, voit suoraan kopioida taivutustaulukot osoitteesta https://en.wiktionary.org/wiki/Wiktionary:Main_Page Wordiin ja sieltä edelleen muihin ohjelmiin. Alla näet taulukon Wordistä kopioituna tänne ilmaiseen  Open Live Writer –ohjelmaan. Suoraan sen kopiointi selaimesta ei onnistu vaan sarakkeet eivät mene riviin vaan jonoon alakkain. Taulukosta voi esimerkiksi tutkia, missä sijamuodossa Punahilkka –sadun viimeisen kappaleen sana волку on. Se on datiivissa, eikä genetiivissä niin kuin suomen ja englannin kielessä sanotaan. Kirjaimellisesti lause Охотник вспорол волку живо kääntyy Metsästäjä avasi sudelle vatsan.

Noun

волк (volk) m anim (genitive во́лка, nominative plural во́лки, genitive plural волко́в, feminine волчи́ца)

  1. wolf

Declension

hide ▲Declension of волк (anim masc-form velar-stem accent-e)

singular

plural

nominative

во́лк
vólk

во́лки
vólki

genitive

во́лка
vólka

волко́в
volkóv

dative

во́лку
vólku

волка́м
volkám

accusative

во́лка
vólka

волко́в
volkóv

instrumental

во́лком
vólkom

волка́ми
volkámi

prepositional

во́лке
vólke

волка́х
volkáx

Lue enemmän Wikitionary –lähteiden käytöstä:
Text is available under the Creative Commons Attribution-ShareAlike License; additional terms may apply. By using this site, you agree to the Terms of Use and Privacy Policy.

sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Grammarly – Spell and Grammar Checker for Windows

I bought yesterday the Grammarly program for Windows. Just now, I am using its plugin for Word. One thing I have already noticed: it doesn’t correct me every time when I am using the prepositions in an unorthodox manner. On the other hand, the case might be so that I am just a comma fucker or my grammatic is out of date. The languages are changing quite rapidly. Particularly English is one of those languages which should be trained constantly.

Tuon yläpuolella olevan tekstin pitäisi olla hyvin kirjoitettua englannin kieltä vailla kielioppi- tai oikeinkirjoitusvirheitä. Silti pidän Grammarlyn hintaa kovana. Vuoden tilaus olisi tullut halvemmaksi kuukautta kohden, mutta en näin alkuunsa viitsinyt sitoa itseäni tähän ohjelmaan niin pitkäksi aikaa kokeilematta. Kuukauden tilaus taas olisi ollut liian lyhyt ohjelman hyödyllisyyden arvioimiseksi. Katso alla oleva kuva.

Grammarly 00

Seuraava kuva alla näyttää sinulle, miltä Grammarly -lisäosa (plugin) näyttää Word -ohjelmassa. Jäin kaipaamaan sitä, että ohjelma osaisi lukea englanninkielisen tekstin niin kuin vastaavanlainen Ginger -ohjelma, jonka ostin joku aika sitten iPadiin. Viime vuoden puolella käsittelin ilmaista Ginger -versiota, joka jäi tälle ohjelmalle. Lue enemmän Ginger -ilmaisversiosta täältä.

Grammarly 01

Lopuksi vähän plagioimisesta, sillä Grammarly Premium -lisäosa sisältää työkalun, Plagiarism. Sen avulla voi tutkia, onko syyllistynyt plagioimiseen. Kirjoitin jonkun matkaa omaa tekstiä englanniksi, mutta plagiointiprosentti ei noussut. Lopulta lisäsin Emily Dickinsonin runon The Heart Asks Pleasure First, jotta sain eloa seurantaan. Katso kuvat runon alapuolella.

The Heart Asks Pleasure First

The heart asks pleasure first
And then, excuse from pain-
And then, those little anodynes
That deaden suffering;

And then, to go to sleep;
And then, if it should be
The will of its Inquisitor,
The liberty to die.
Emily Dickinson

I added this Emily Dickinson’s poem here because my own text didn’t raise the Plagiarism percent figure. Look the pictures below.


Grammarly 03 Plagiointiprosentti jäi ilmeisesti näinkin alhaiseksi, vaikka kopioin kokonaisen runon, koska artikkeli sisältää muutakin tekstiä. Kirjoittajana en kuitenkaan jäänyt epätietoiseksi siitä, missä osoitteissa minun on käytävä (kuva yläpuolella). Koska Dickinson on kuollut yli 75 vuotta sitten, hänen runonsa on käytettävissä ilman erilisiä lupia.

Grammarly 04 Toisaalta suoraan kirjoista tekstiä ei saa kopioida, joten linkki yläpuolelta kuvasta kolme https://www.poemhunter.com/i/poem_sounds/722/the-heart-asks-pleasure-first.mp4

Klikkaamalla yläpuolella olevaa linkkiä voit kuunnella Emily Dickinsonin runon.
By clicking the link above you can listen to Emily’s poem.

perjantai 21. syyskuuta 2018

Kindle Paperwhite 3–lukulaite

Kävin hakemassa Kindle Paperwhite 3 -lukulaitteen tänään (13.9.18)  Expertiltä. Sen toimitus kesti viikon. Ensimmäinen asia, mihin kiinnitin huomiota oli se, että pakkauksessa ei ollut laturia, vaan se on ostettava erikseen. Laiteen lataaminen onnistui, kun kytkin sen pakkauksen mukana tulleella USB-kaapelilla tietokoneeseen.

AKindle 01 by Yelling Rosa

Ohjeet olivat totutun niukat. Jos näiden ohjeiden kanssa saa tällaisen laitteen käteensä, eikä omaa kokemusta muista vempaimista, niin tulee isää ja äitiä ikävä.
For Kindle customer support visit here.

AKindle 02 by Yelling Rosa

Teksti on terävää ja helppolukuista. Sitä en muutaman lukemisen perusteella osaa sanoa väsyttääkö tämän laitteen käyttäminen vähemmän silmiä kuin tabletin näyttö. Ihmisten mielipiteitä netissä lukiessani olen törmännyt siihen, että monet kokevat Kindle -lukulaitteen olevan silmille miellyttävän. Varmaan on kuitenkin se, että akku kestää pitempiä jaksoja lataamatta kuin tabletin akku. Sähköiset kirjat ovat paperisia halvempia ja vievät vähemmän tilaa kuin kirjahyllyissä olevat opukset.

AKindle 03 by Yelling Rosa

Laitteen hinta on melko suolainen varsinkin, jos se ei osoittaudu lukemisvälineenä tablettia paremmaksi. Suomessa hinnat näyttivät pyörivät 140 euron tienoilla. Amazon.de myy laitetta 139 eurolla. Sieltä saa myös laturin ja suojakotelon, mutta jostain syystä ei pakettia, jossa olisivat kaikki mainitut kolme yhdessä. Paketin ostaja saa kotelon ja laturin 15 euroa halvemmalla. Päätin ostaa itse laitteen Suomesta, koska takuuasioissa on helpompi viedä laite oman kylän kauppaan. Laitteella on vuoden takuu.

Viikon lukukokemuksen jälkeen

Olen nyt käyttänyt Kinde Paperwhite -lukulaitetta viikon ajan. Silmien väsyminen lienee hiukan vähempää kuin tabletilta luettaessa. E-kirjojen ongelmana on se, että niiden muodolle ei ole olemassa mitään standardeja, joten kirjojen asettuminen lukulaitteen näytölle on hyvin erilaista. Myös valittu kirjainkoko vaikuttaa lopputulokseen. Kaksikielisten tai kuvia sisältävien kirjojen lukeminen on hankalaa. Näin laite sopii parhaiten lukemiseen silloin, kun luetaan romaania tai runoja ilman rinnakkaiskieltä. Niissä sähköisissä kirjoissa, joita minulla on, rinnakkainen kieli oli parhaiten haettavissa kuvan Edith Södergranin Selected Poems -kirjassa. Kun lukijaa painaa runon otsikkoa kielisyys vaihtuu. Jos kieliversio ei mahdu kokonaan näytölle sivua käännetään näyttöä hipaisten oikealta vasemmalle. Tällöin tosin otsikko katoaa näytölle, mutta sen saa takaisin hipaisemalla vasemmalta oikealle. Alla kuva Edith Södergranin runon englanninkielisestä versiosta.

AKindle 04 by Yelling Rosa

Näytöllä kuvan laatu on parempi kuin näissä iPhonelle hämärässä otetuissa kuvissa. Edith Södergranin nimeä ei näytöllä näy lukiessa, mutta ole sen kuviin lisännyt. Kirjoittaja on aina huomioitava, vaikka Södergranin kuolemasta on kulunut 75 vuotta, ja näin hänen kirjoituksensa on ihmisten käytettävissä ilman erillisiä lupia tai korvauksia. Voit lukea Edithistä lisää suomeksi täältä.

You can read more about the Finnish Modernist Edith Södergran (1892 – 1923) at:
https://en.wikipedia.org/wiki/Edith_S%C3%B6dergran

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Yelling Rosan YouTube–videot 2012–31.8.2018

Alla olevasta taulukosta näet, miten videoitani on katsottu vuodesta 2012 lähtien. Löydät linkit näihin videoihin tämän blogin YouTube –videotsivulta.

Videoiden katselut 2012 - 31.8

YouTube –sivulla näet Esittely –sarakkeen ja sen, että monet videoista on esitelty englanniksi. Need in Concrete on täysin englanninkielinen video. Joissakin videoissa, kuten Hover, Hover Ladybug on englanninkielinen tekstitys.

Tervetuloa seuraamaan videoitani
Yelling Rosa