keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Saippuavaahdon levittäjät

Katsoin Yle Areenalta dokumentin Paavo Nurmesta, joka ei juuri antanut itsestään haastatteluja, koska ei arvostanut toimittajia vaan piti heitä joutavana joukkona. Hän kutsui heitä saippuavaahdon levittäjäksi. Paavo Nurmen sanat tulivat mieleeni, kun seurasin Perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksesta syntynyttä mediateatteria. Tuntui siltä, että varsinkin iltalehtien toimittajat pitivät tapahtumaa jonkun sortin kansanhuvituksena, vaikka pohjimmiltaan kahtiajaossa oli kyse vakavista yhteiskunnallisista asioista. Ilta-Sanomien pääkirjoituksen otsikko 14.6.2017 oli ”Halla-aho sai mitä tilasi”. Sitten kirjoitus kertoo Johannes Virolaisesta, joka aikoinaan opetti, ettei politiikassa kannata ottaa selkävoittoja, pistevoitto riittää. Kirjoituksessa heilutettiin tietysti kauhtunutta rasismi-korttia.

Voiko enää tämän pinnallisemmin käsitellä puolueen, jota viime eduskuntavaaleissa (2015) äänesti yli 500.000 suomalaista ihmistä, kahtia jakoa. Se, että puolueesta ei rasismin lisäksi juuri muuta kirjoitettavaa nyt tapahtuneen puoluekokouksen aikana löydy kuin populismi, on puolen miljoonan ihmisen henkisten kykyjen halventamista. Jos Ilta-Sanomien toimittajat menisivät pintaa syvemmälle, he näkisivät vakavia yhteiskunnallisia syitä, jotka ovat saaneet nämä ihmiset äänestämään perussuomalaisia. Jos äänestäjät näkevät ristiriidan siinä, että samalla kun julkisia menoja leikataan, ja perustellaan niiden tarpeellisuutta Suomen kilpailukyvyn parantamisella, menoja kasvatetaan suosimalla maahanmuuttoa, kyse ei ole rasismista. Se on johdonmukaista ajattelua, minkä nimittäminen rasismiksi on tämän kansanosan halventamista. Uskon vakaasti syyllistämisen olevan siinä määrin loukkaavaa, että osa perussuomalaisten äänestäjistä kokee tulleensa syrjityksi.

Olen paljon miettinyt, miksi toimittajat kirjoittavat niin pinnallisesti. Yhtenä syynä ovat varmasti ihmiset, lukijat. Vaikka Suomessa monella ihmisellä menee huonosti, niin enemmistöllä menee hyvin. Nämä yltäkylläisyydessä elävät haluavat ajanvietettä, mitä toimittajat sitten kykyjensä mukaan tarjoavat. Huulenheitto antaa myös älykkään kuvan kirjoittajasta, jopa siinä määrin, että monet rasismi-kortin ja populismi-sanan sekä loppuun kuluneiden lauseparsien (Sitä saa, mitä tilaa) viljelijät, alkavat pitää itseään fiksuina ja filmaattisina. Lopputulos, mikä estää lopullisesti kunnon journalismin eli tiedon välittämisen yksinkertaisesti siksi, että faktojen selvittämistä ei tarvita. Kaikissa asioissa on puolensa ja toimittajien pitäisi käsittää tämä. He voisivat toimia Suomen olojen tulkkina tuoden näin arvokasta tietoa politiikoille, jotka usein eivät ole tarpeeksi lähellä kansaa. Siteerasihan presidentti Niinistökin Pirkko Saisiota, että jotkut ihmiset voivat kokea nykytilanteen ahdistavana. Hän totesi tämän sen jälkeen, kun oli myöntänyt asenteiden koventuneen maahanmuuton osalta. Näin Niinistöllä oli tarve puhua, kun perustussuomalaisten kahtiajako ei ollut vielä alkanut ja Halla-aho näytti voittajalta.

Euroopan unioni saattaa olla oikea ratkaisu Suomelle, mutta ei se ole mikään täydellinen instituutio. Jos kaikki sitä vastaan esitetty, leimataan halvoilla keinoilla tarpeettomaksi, ei se koskaan käsitä puutteitaan. Kritiikin tukahduttaminen on varmasti yksi suurimmista syistä, että asenteet muuttuvat kovaksi, jopa vihamielisiksi kaikkeen, mikä on kansainvälistä. Mielestäni toimittajilla on tässä suhteessa suuri vastuu. Jos he pysähtyisivät miettimään, siinä missä poliitikotkin, niin maailmanlaajuisia ongelmia ei voi ratkaista pelkällä kansainvälisyydellä ja maahanmuuton suosimisella. Maasta toiseen muuttaminen on ennen kaikkea väärin niitä kohtaan, jotka joutuvat jättämään kotimaansa. Globaalisuus nykyisessä muodossa köyhdyttää kansakuntia ja aiheuttaa liikehdintään ja levottomuutta. Jossakin kulkee se raja, että raha kasaantuu liian harvoille ja vastuu vapaudesta niiden hartioille, joille elämä on omasta takaa jo tuskaista. Tätä kannattaisi kaikkien miettiä puoluekannasta riippumatta. Jos kannatetaan globaalisuutta, pitää myös ajatella globaalisesti. Maailman ongelmia ei ratkaista sillä, että ihmiset muuttavat pois kodeistaan. Elämän pitää olla maailmanlaajuisesti siinä määrin turvattua kaikille ihmisille, että he lähtevät kodeistaan omasta tahdostaan. Silloin on kyse työvoiman vapaasta liikkuvuudesta. Työstä on maksettava kohtuullinen korvaus kaikkialla maailmassa, niin olot rauhoittuvat kuin itsestään.

Saippuavaahdon levittäjät 14.6.2017 © Yelling Rosa 
Tämän verran iltalehdet osasivat sanoa yli 500 000 äänestäjää koskevasta välikohtauksesta. Iltalehti puhui Soinin kostosta. Tietysti on tunnettua, että iltalehdet ovat sensaatiohakuisia, mutta kun samoja fraaseja jankkaavat päivälehtienkin toimittajat.

sunnuntai 11. kesäkuuta 2017

Vola nel cielo

Sviluppa le tue braccia e
Vola nel cielo
Delle meraviglie.
Puoi farlo;
É l’intrigo delle
Ali.
© Yelling Rosa
31/5-17

Lennä ihmeiden taivaissa

Levitä käsivartesi ja
Lennä ihmeiden taivaissa.
Sinä siihen pystyt
Siipiesi tähden.
© Yelling Rosa

Fly in the Sky

Spread your arms and
Fly in the sky
Of the wonders.
You can do it;
It’s a plot of
The wings.
© Yelling Rosa
31/5 –17

Kevennys

Happy Landings by © Yelling Rosa 02
Tämä kaveri oli hulluna kuusipuiden latvoista. Ne yksinkertaisesti kiikuttivat sen seitsemänteen taivaaseen.

perjantai 26. toukokuuta 2017

Vanhoja päiväkirjoja säilytyslaatikkoihin

Innostuin eilen (25.5.2017) järjestelemään vanhat päiväkirjani säilytyslaatikkoihin. Aikaa moisessa meni koko päivä, kun pölyjen pyyhkiminen unohtui kirjojen selailulta. Mielenkiintoisia ajatuksia tuli vastaan ja muutamia puukynäpiirustuksia, joihin päätin palata myöhemmin, mutta yksi niistä Ajatuksissa, jonka piirsin näköjään 28.7.1991, minun oli heti otettava käsittelyyn. Tein sille taustan Gimp –kuvankäsittelyohjelmalla ja laitoin itse piirustuksen ovaaliraameihin.

Tuo oli ajanjakso, jolloin luin hengellistä kirjallisuutta. Piirustus ilmentää mieltymystäni ajatuksiin ja metsäpoluille. Muistiinpanoissa oli samaa harrasta tunnelmaa. Itse asiassa minulla on aina silloin tällöin ikävä 80 –lukua ja 90 –luvun alkua, jolloin sosiaalinen media ei ollut vielä voimakkaasti kenenkään elämässä. Silloin oli rauhallisempaa ja monella tapaa luontevampaa.

Deep in Thought 28.7.1991 © Yelling Rosa 
Deep in Thought  by © Yelling Rosa

Paljon on meneillään

Tuon rauhallisen ajanjakson mietteitä kokosin Paljon on meneillään –runokoelmaan, joka ilmestyi vuonna 1994. Sain kirjan painattamista varten apurahan Lapin läänin taidetoimikunnalta ja Tornion Työväensäätiöltä. Kirjasta otettiin muutaman sadan painos, jotka onneksi menivät kaupaksi, vaikka tällä kertaa paineita ei ollut siinä määrin kuin ensimmäisen kokoelmani, Valkoinen vitsa”, kohdalla, joka oli omakustanne. Sain omani takaisin ajan kanssa.

Paljon on meneillään –kokoelman lähtöajatus on se, että Paljon on meneillään silloinkin, kun ei mitään tapahdu. Ehkä tuolloin punotaan tapahtumia jopa enemmän, kun meidän touhutessa asioiden kimpussa. Paljon on meneillään on mietekokoelma, jonka ajatukset avautuvat silloin, kun ihmisen mieli on rauhallinen. Ehkä joskus, jos Luoja suo, lataan mietteistä digitaalisen version Lulu.comiin tai Amazoniin. Alhaalla muutama fundeeraus kokoelman yli 50 mietteestä:

Unelma,
joka ei lennä,
kantaa elämääni.
© Yelling Rosa

Syntyminen
on ainoa pakko.
© Yelling Rosa

Kuvat hiljaisia.
Olisivatpa sanat.
Ymmärtäisi paremmin.
© Yelling Rosa

Paljon on meneillään,
kun mitään ei tapahdu.
© Yelling Rosa

Meidän jokapäiväinen
leipämme ei ole litteä
vaan syvä ymmärrys.
© Yelling Rosa

Ihmiskunnan tragedia on siinä,
että se vaatii kauhalla,
Mutta Luoja jakaa lusikalla.
© Yelling Rosa

Autuas päätös:
otan vain varjoni
matkaan.
© Yelling Rosa


Paljon on meneillään by © Yelling Rosa 
Tältä Paljon on meneillään –kokoelma näyttää ePub –formaatissa avattuna Adobe Digital Editions –lukijalla. Kirjan lataaminen Lulu.comiin on jäänyt siksi, että sinne lataamaani kolmatta kokoelmaani “Postrahavasta” ei ole sieltä kukaan ostanut. Jos kysyntään syntyy Paljon on meneillään löytyy Lulu.comista.

Hyvää viikonloppua kaikille.

Bon un fin de septimana.

Yelling Rosa Signature

PS Postrahavasta –kokoelman voi tilata täältä:
http://www.lulu.com/shop/yelling-rosa/postrahavasta/ebook/product-22427845.html

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Ikivanhat ovat surut maailman

Ikivanhat ovat surut maailman,
mutta jokaiselle uusia.
Sen tähden suruihin ihmisen
On meidän annettava
Ymmärrys.
© Yelling Rosa
30/3 –17

Meditating 2012 © Yelling Rosa
Meditating 2012 © Yelling Rosa

Ancient are the sorrows in the world

Ancient are the sorrows in the world
But new experiences to every soul
Thus we need to give them
Our understanding.
© Yelling Rosa
30/3 -17

Ancian son le miserias del mundo

Ancian son le miserias del mundo
sed nove a cata homine.
Igitur al dolos del totos
nos debe dar
intendimento.
Yelling Rosa
© 30/3 –17
Corrector de provas:
Marcrus Scriptor

Interlingua

English

Finnish

Ancian

Ancient

Ikivanha

Son

Are

Ovat

Le

The

Ei artikkeleita suomen kielessä

Miseria

Misery

Kurjuus, surkeus, tuska

Del => de + le

Of the

Tässä: genetiivi, -n,
maailman

Mundo

World

Maailma

Sed

But

Mutta

Nove

New

Uusi

A

To

Tässä: allatiivi -lle,
jokaiselle

Cata

Each

Jokainen

Homine

Man (1. human being;
2. adult male person)

Ihminen

Igitur

Then, therefore, thereupon

Sen tähden, siksi

Al => a + le

To/at the

Ei artikkeleita suomen kielessä

Dolo

Grief, sorrow

Suru, murhe

De => de + le

Of the

Tässä: genetiivi/akkusatiivi -n;
suruihi
n(akk) ihmisen(gen)

Toto

All, everything

Kaikki

Nos

We

Me

Deber

To have to, be supposed to

Pitää

Dar

To give,

Antaa

Intendimento

Understanding
(=ability to understand)

Ymmärrys

Note:
Tässä = in this connection
Ei artikkeleita suomen kielessä = There are no articles in Finnish

lauantai 6. toukokuuta 2017

När jag gick i skogen


Kun menin metsään 2017 © Yelling Rosa

 

När jag gick i skogen

När jag gick i skogen,
och kom aldrig tillbaka,
visste jag att det är allt
vad finns.
© Yelling Rosa
4/5 –17

Kun menin metsään

Kun menin metsään,
enkä palannut takaisin
tiesin,
että siinä se oli.
© Yelling Rosa
4/5 –17

When I Went in the Forest

When I went in the forest,
And never came back,
I knew this was all
That exists.
© Yelling Rosa
4/5 -17

keskiviikko 26. huhtikuuta 2017

Interlinguan kysymys- ja muita pronomineja

 

Parola

Huomautus

Exemplo

Käännös

Como

Como: kuinka, miten; ille (maskuliini), illa (feminiini) ja illo (neutri)

Como canta ille?

Kuinka hän laulaa?

Cuje

Cuje: kenen, keiden

Cuje camera es iste?

Kenen huone tämä on?

De

Jornal del matino: sanomalehti; de + le => del; de ilmaisee omistussuhdetta, ominaisuutta, ja toimii yhdyssanojen osana sekä prepositiona, joka vastaa muun muassa suomen elatiivia, -sta, -stä => de alto in basso latvasta tyveen;

le on määräinen artikkeli

Io lege le jornal del matino omne dies

Luen sanomalehden joka päivä.

Hic

Hic: täällä, tässä; ibi: siellä

Le casa hic es grande, le casa ibi es parve.

Täällä oleva talo on iso, ja siellä oleva talo on pieni.

Proque

Proque: miksi, minkä tähden

Proque non dormi tu?

Mikset sinä nuku?

Qual

Qual: minkälainen, millainen

Qual libro vole vos leger?

Minkälaisen kirjan te haluatte lukea?

Quando

Quando: milloin, mihin aikaan

Quando atterra le aeroplano?

Milloin lentokone laskeutuu?

Quante

Quante: Kuinka paljon; Vaso: maljakko

Quante costa aquelle vaso?

Kuinka paljon tuo maljakko maksaa?

Que

Que -pronominia käytetään puhuttaessa eläimistä, kasveista tai asioista.

Que es isto?

Mikä tämä on?

Que

Que toimii myös relatiivipronominina: joka, mikä

Le puero, que sede in le jardin, es mi cosino.

Poika, joka istuu puutarhassa, on serkkuni

Qui

Qui -pronominia käytetään puhuttaessa ihmistä

Qui es tu?

Kuka sinä olet?

Ubi

Ubi: missä

Ubi habita illa?

Missä hän (nainen t. tyttö) asuu?

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Verbien taivutusryhmät eli konjugaatiot interlinguassa

Infinitiivi amar vider audir
Preesens ama vide audi
Imperfekti amava videva audiva
I Futuuri amara
va amar
videra
va vider
audira
va audir
Konditionaali amarea viderea audirea
Partisiipin preesens amante vidente audiente
Partisiipin perfekti amate vidite audite
Perfekti ha amate ha vidite ha audite
Pluskvamperfekti habeva amate habeva vidite habeva audite
II Futuuri habera amate habera vidite habera audite

Interlinguassa verbit eivät taivu persoonassa, joten lauseen subjekti osoitetaan pronominien tai substantiivien avulla. Rakastan, rakastat, rakastaa, rakastamme, rakastatte ja rakastavat ilmaistaan interlinguassa seuraavasti: Io ama, tu ama, ille (maskuliini), illa (feminiini), illo (neutri) ama, nos ama, vos ama ja illes, illas, illos ama. Jos ihmisryhmässä on sekä miehiä että naisia käytetään muotoa illes (he). Puhtaasti naisista koostuvaan ihmisryhmään viitatessa käytetään muotoa illas. Eläimistä, esineistä ja asioista puhuttaessa käytetään muotoa illos (ne).

Koska kielioppi termit unohtuvat jo muutamassa vuodessa koulun päättymisen jälkeen. Alla on taulukko, josta käy selville, mitä yllä olevan taulukon termit suomen kielen kohdalla tarkoittavat, kun verbit taivutaan yksikön ensimmäisessä persoonassa.

Infinitiivi rakastaa nähdä kuulla
Preesens rakastan näen kuulen
Imperfekti rakastin näin kuulin
I Futuuri Suomen kielessä ei
ole futuuria
Tämä puute korjataan
yleensä tulla -verbillä
tulen
kuulemaan
Konditionaali rakastaisin näkisin kuulisin
Partisiipin preesens rakastava näkevä kuuleva
Partisiipin perfekti rakastanut nähnyt kuullut
Perfekti olen rakastunut olen nähnyt olen kuullut
Pluskvamperfekti olin rakastunut olin nähnyt olin kuullut
II Futuuri Suomen kielessä ei
ole futuuria
  olin tuleva
kuulemaan

Interlinguassa substantiiviobjektilla ei ole omaa sijamuotoa, kuten suomen kielessä. Objekti eli kohde on verbin määrite, joka ilmaisee, mihin tekeminen kohdistuu. Suomessa objektin sijat ovat akkusatiivi ja partitiivi. Objektin yleisin sija on akkusatiivi (kohdanto), esimerkiksi Anna kirja minulle. Oletko lukenut nämä kirjat. Kuulin laulun.

Jos nyt siis tiedät, että kuulla on interlinguaksi audir ja laulu on canto, osaat sanoa esimerkiksi me kuulimme laulun. Edellä olevia tietoja selaamalla saat käännökseksi nos audiva canto. Sitten on vielä päätettävä, oliko kyseessä joku vain laulu, jolloin käytämme epämääräistä artikkelia un vai tietty laulu, jolloin kyseeseen tulee määräinen le –artikkeli. Minä kuulin sen kun vain jonkun laulun eli Io audiva un canto. Osoitteesta https://glosbe.com/fi/ia/ löydät suomi-interlingua-nettisanakirjan ja voit kääntää lisää lauseita.

PS Interlinguassa persoonapronomineilla on niin objekti- kuin omistusta ilmaisevat muodot, joista lisää tuonnempana, jos Luoja suo. Silti jo nyt purtavaksi, että yksikön toisen persoonan persoonapronominin tu objektimuoto on te. Kun vielä a –prepostio vastaa muun muassa suomen kielen allatiivia, jonka pääte on -lle, tiedät a te –sanaparin merkitsevän sinulle. Katso loput alla olevan lauseen sanoista osoitteesta  https://glosbe.com/ia/fi/

Io desire a te un optime septimana.